Luminen tammi (geographic.org) |
Helmikuu on jo hyvässä vauhdissa, mutta kurkistetaanpa vielä Sinisen linnan kirjaston tammikuuhun, joka oli varsin Tammi-painotteinen. Pakkasten keskellä lämmitti käynti kustantamon Tammiglögeillä, jossa törmäsin sattumalta Tammella työskentelevään entiseen naapuriini ja juttelin kirjablogiystävieni kanssa Keltaisen kirjaston kirjojen täyttämässä huoneessa. Luin tammikuussa myös paljon Tammen kirjoja, ennen muuta siksi, että useampikin minua kiinnostava Tammen uutuus sattui ilmestymään juuri tammikuussa.
Tammikuussa luin seuraavat kirjat:
Emma Donoghue: Huone
L. M. Montgomery: Hedelmätarhan Kilmeny
Panu Rajala: Naisten mies ja aatteiden. Juhani Ahon elämäntaide.
Johan Bargum: Syyspurjehdus
Merete Mazzarella: Ainoat todelliset asiat
Kristina Carlson: William N. päiväkirja
Joel Haahtela: Traumbach
Vivi-Ann Sjögren: Mustaa kahvia, keksinmuruja
Maria Peura: Antaumuksella keskeneräinen
Orhan Pamuk: Hiljainen talo
Tammikuuhun mahtui monta todella hyvää lukukokemusta. Romaaneista, joita luin kaikkiaan kuusi, suosikkini oli ehkä Bargumin Syyspurjehdus, mutta Carlsonin ja Haahtelan teokset olivat melkein yhtä hyviä. Asiaproosateoksista Mazzarellan Ainoat todelliset asiat ja Peuran Antaumuksella keskeneräinen oliva upeita lukuelämyksiä.
Kuukauden ylivoimaisesti suosituin postaus on ollut arvio Merete Mazzarellan kirjasta Ainoat todelliset asiat, jota on käyty lukemassa yli neljäsataa kertaa. Tästä saan varmasti osittain kiittää tammikuista Voimala-ohjelmaa, jossa Mazzarella kertoi elämästään ja kirjastaan. Ohjelma on vielä kolmisen viikkoa katsottavissa täältä.
Tammikuun alussa osallistuin Sallan lukupäiväkirjan emännöimään Blogistanian Finlandia -äänestykseen (ehdokkaani voi kurkata täältä), jonka voitti Katja Ketun romaani Kätilö. Helmikuun alussa kirjabloggaajat äänestivätkin sitten parhaasta viime vuonna julkaistusta käännöskirjasta (katso ehdokkaani täältä). Äänestyksen voitti Sarah Watersin Vieras kartanossa (Tammi, suom. Helene Bützow), ja tarkemmat tulokset voi käydä kurkkaamassa Kirjavasta kammarista.
Joulukuun luetut jäivät vuodenvaihteen tohinoissa listaamatta, joten kirjaan ne lyhyesti ylös tähän:
Karvonen & Vuorento: Pikku-Kulta ja Tähtikarhu
Kirjasto-Kaisa, Mimmi Lehmä lukee ja Sirkus saapuu kirjastoon
Malmberg & Koponen: Aapeli ja evakkomatka
James: Murhaajan mieli
Westerberg: Yönmusta, sileä
Carpelan: Kulkeva varjo
Isto & Vuori: Tinka ja Taika
Tammimaa: Paljain käsin
Kaaro: Evoluutio
Mikkanen & Valojärvi: Suomen lasten linnakirja
Levo: Neiti Soldan
Joulukuu oli lastenkirjapainotteinen; lisäksi luin yhden runoteoksen, kaksi romaania sekä kaksi dekkaria (ikisuosikiltani P. D. Jamesilta ja paremmin runoistaan ja romaaneistaan tunneltulta Bo Carpelanilta). Joulukuun kirjoista haluan mainita erityisesti Raili Mikkasen ja Laura Valojärven Suomen lasten linnakirjan, Essi Tammimaan romaanin Paljain käsin sekä Sanna Iston ja Julia Vuoren ihastuttavan lasten saturomaanin Tinka ja Taika, joka voitti alkuvuodesta Arvid Lydeckenin palkinnon.
Aurinkoista viikonloppua kaikille!
Sinä luit joulu-tammikuussa paljon sellaisia kirjoja, joista itsekin pidin tai joista olen kiinnostunut. Esimerkiksi Bargumin, Haahtelan ja Carlsonin teoset ovat upeita. Tinka ja Taika ihana, Paljain käsin hieno. Tuo Mazzarellan kirja kiinnostaa minua ihan erityisen paljon.
VastaaPoistaValoisaa viikonloppua!
Ollaan tosiaan luettu paljon samoja joulu-tammikuussa, Katja :). Toivottavasti saat Mazzarellan jostain, olisin itsekin voinut lainata mutta lainasin kirjan jo eteenpäin.
VastaaPoistaOlipa tammikuusi tosiaan tamminen ;)
VastaaPoistaTuo on mielenkiintoista miten ajankohtaisuus näkyy klikkausten määrässä. Itse olin aivan ihmeissäni kun kesäsitä Runeberg-postaustani oli yhtäkkiä klikkailtu aivan älyttömästi. Syyksi selvisi se, että TV 1:ltä tuli aiheeseen liittyvä vanha suomalsien elokuva, jolta olin postaukseni nimen napannut.
Jaana, oliko kyseessä "Runon kuningas ja muuttolintu"? Hauska tosiaan, miten telkkari vaikuttaa noihin googletuksiin, on se sellainen massamedia.
VastaaPoistaMinulla on klikkailtu Agatha Christien kirjoja ahkerasti aina kun samanniminen elokuva on esitetty Ylellä. :)
VastaaPoistaKuopukseni on kovasti ihastunut tuohon Tinka ja Taika kirjaan, lukee sitä itselleen sängyssä iltasadun jälkeen. Minäkin luin yhden luvun hänelle ääneen, kirjan alusta. Nauroimme yhdessä hokemalle "Ettei käy niin kuin Valpurille" ja päätimme ottaa sen käyttöön.
VastaaPoistaHanna, katsoin ennen joulua TV:stä "Eikä yksikään pelastunut" ja meinasin kirjoittaa siiä (kuinka paljon se eroaa kirjasta!), mutta en sitten ehtinyt. Harmi, olisin ehkä saanut paljon klikkauksia! :D
VastaaPoistaJohanna, kiva kuulla - ja mainio sanonta tuo! ;)
Joo, se se oli. Katsoitko elokuvan?
VastaaPoistaMeillä on täällä käytössä TV-kaista, jolla voi netistä katsoa ohjelmia neljä viikkoa niiden lähetysajan jälkeen ja mietin, että pitäisi katsoa tuo elokuva.
Jaana, en katsonut (joskus vuosia sitten olen saattanut sen nähdä), mutta luin postauksesi ja tuo kaunis nimi jäi mieleen :).
VastaaPoista