Raili Mikkanen & Laura Valojärvi: Suomen lasten linnakirja

Raili Mikkanen (teksti) ja Laura Valojärvi (kuvitus): Suomen lasten linnakirja
Minerva 2011. 95 sivua.

Jos et ollenkaan pidä surullisista tarinoista, tätä ei kannata lukea. Toisaalta on tämä aika jännittäväkin.


Yöllä Raaseporin linnassa ei tietenkään saa vierailla, mutta hiivitään nyt kuitenkin niin lähelle linnaan kuin päästään. Onneksi on kuutamo. Shh! On oltava aivan hiljaa, sillä nyt on juuri oikea hetki. Kuu on seitsemän päivää vanha ja katsee linnaa etelästä. On maltettava odottaa, kunnes se on siirtynyt vielä sen verran, että loistaa linnan ikkunoista suoraan sisään. 


Nyt! Joesta alkaa nousta sumua! Se kohoaa hitaasti linnan ympärille ja ja peittää kaiken häilyvään hämäryyteen. Tuntuu viileältä. 


Mutta juuri näin sen pitikin tapahtua. 


Kuuletko? Lapsen naurua. Siellä he ovat! Pieni poika leikkii linnan käytävillä piilosilla äitinsä kanssa. Mutta niin kuin arvaat, ei siellä ihan tavallinen pieni poika ole eikä äiti liioin. Siellä ovat Raaseporin linnan kummitukset äiti-Katariina ja hänen pieni poikansa. 

Näin kutkuttavasti Raili Mikkanen johdattaa nuoret lukijat Raaseporin linnaan ja sen historiaan kirjassaan Suomen lasten linnakirja. Tämä tietokirja on täynnä seikkailua, mielenkiintoista tietoa ja tarinan taikaa. Lukija pääsee kurkistamaan pitkiin hämäriin käytäviin, kapuamaan kapeita kiviportaita, katsomaan korkealta kauas, kuvittelemaan menneitä aikoja, tuntemaan vanhojen linnojen ja linnoitusten taikaa! Rakennukset on luokiteltu linnoihin, kartanolinnoihin ja linnoituksiin, ja kirjasta löytyvät niin tutut Turun ja Olavinlinnat kuin hieman tuntemattomammat Louhisaaren kartanolinna ja Svartholman linnoitus. Kirjan alussa on kuvittaja Laura Valojärven piirtämä kartta, johon linnat on merkitty.

Kirjan esipuheessa Mikkanen rakentaa siltaa satujen prinsessa- ja ritarilinnojen ja suomalaisten historiallisten linnojen välille. Kulta- ja timanttiaarteita löytyy lähinnä satukirjojen linnoista, mutta kuka tahansa joskus voi löytää ihan oikean, historiallisen esineen, kuten kirjailijan ukin pellosta kauan sitten löydetytn pronssisen rintakoru, jonka mallin mukaan valmistetaan nykyään Suotniemi-korua. Yleensä tällaisia löytöjä tehdään kuitenkin lähinnä arkeologisilla kaivauksilla.

Kunkin linnan omassa luvussa kerrotaan linnan historiasta, rakentamisesta ja asukkaista, ja mukana on myös historialliseen aikaan sijoittuva tarina, johon voi eläytyä peläten kummituksia tai ihaillen Puolan prinsessa Isabellaa. Näiden kertomusten kautta linnojen menneisyys  ja Suomen historia tulee eläväksi. Lukukokemuksena pienten lasten kanssa Suomen lasten linnakirja on sekä tietokirja että satukirja - sekä informatiivinen että seikkailullinen aines toimii.


Laura Valojärven kuvitus on ihanaa. Monesti lasten tietokirjojen kuvitus on hieman oppikirjamaista, mutta Valojärven kuvat ovat sadunhohtoisia ja hänen hahmojensa ilmeet eläviä. Jokaisen linnatarinan alussa on koko aukeamanlaajuinen, kauniin murretunsävyinen kuva kyseisestä linnasta.

Suomen lasten linnakirjaan ovat ihastuneet myös Annika, Riina, Morre, Järjellä ja tunteella, Susan kirjasto ja Leena Lumi.