SuviSirkku Talas: Rakas äitini!

SuviSirkku Talas: Rakas äitini!
Armas, Eero, Arvid, ja Kasper Järnefeltin sekä Aino Sibeliuksen kirjeitä
Elisabeth Järnefeltille.
Karisto 2014, 555 sivua.

Helsinki 5.12.1891

Aino Järnefelt Elisabeth Järnefeltille
Rakas mamma!

Monet, monet kiitokset kirjeestäsi! On oikein hauska kun niin otat sydämellisesti osaa minun onneeni ja myöskin Jannen. Hän läksi eilen kotiansa loviisaan ja käski sanoa mitä lämpimimmät terveiset.

Eero on tässä vieressäni ja juttelee, että terveisiä mummolle ja että Armas on Berliinissä ja että "Eero söi baakkelsin". "Minulla on papukaija." j. n. e. On ihan minussa kiinni ja tahtoo. että piirtäisin harakoita. 
(-- --)
Mitenkä Emma nyt voi? Kyllä me olemme kaikki Leo-nimen puolella paitsi pappa, joka tahtoisi joko Waltti (lyhennys Waldemarista) tai Lemmitty. Meistä ne ovat rumia. Arvid hyvin tykkää Leosta. Juuri Tolstoyn kunniaksi. 

Koska siellä on ristiäiset? Sano nyt tuhansia terveisiä Kasperilaisille ja suutele pikku Ainoa ja pienokaista. Voi hyvin! Terveisiä täältä ja tervetuloa!

Tyttäresi Aino

Järnefeltin kulttuurisuku on kiehtonut minua kauan, ja viime vuosina olenkin lukenut useita teoksia, jotka jollain tapaa sivuavat Elisabeth Järnefeltin (1839-1929) tai jonkun hänen lapsistaan elämää: Panu Rajalan Juhani Aho -elämäkerran, Riitta Konttisen Onnellista asua maalla -teoksen, jossa kuvattiin muun muassa taiteilija Eero Järnefeltin sekä Aino Sibeliuksen perheiden koteja, ja viimeisimpänä Minna Maijalan Minna Canth -elämäkerran, jossa sivutaan Cabthin tuttavapiiriin kuuluneiden Järnefeltien elämää Kuopiossa. SuviSirkku Talaksen toimittamassa Rakas äitini -kirjevalikoimassa Järnefeltien perhe on tiiviisti keskiössä: pojat ja tytär kirjoittavat Elisabeth Järnefeltille kirjeitä muun muassa Pietarista, Helsingistä, Lohjan Virkkalasta ja Tukholmasta. Kirjeet on järjestetty kronologisesti, kattaen ajanjakson vuodesta 1879 aina vuoteen 1928.

Vaikka tiesinkin perusasiat Järnefeltin perheestä ja heidän suhteistaan muihin kulttuurivaikuttajiin ja ajan aatteisiin, opin Talaksen kirjasta paljon uutta. Olin lukenut Arvid Järnefeltin kirjoja, ihaillut Eero Järnefeltin tauluja ja käynyt Aino Sibeliuksen Ainolassa, mutta kirjallisuuskriitikko Kaspar (Kasper) Järnefeltistä ja kappellimestari Armas Järnefeltistä en tiennyt juuri mitään, puhumattakaan nuorina kuolleista Ellida ja Ellen Järnefeltistä (joiden harvalukuisia kirjeitä ei tässä kokoelmassa ole). Teoksen alussa olevat lyhyet henkilöesittelyt, sukutaulu ja esipuhe auttavat hahmottamaan Järnefeltien suhdeverkostoa ja elämänvaiheita.

Kirjeitä on koskettava lukea. Niissä puhutaan arjesta pienine iloineen ja suruineen (Erityisesti perheellinen ja Tuusulan taiteilijayhteisön piirissä elävä Aino Sibelius), kasvukivuista ja urahaaveista, perhettä koetelleista taloudellisista vaikeuksista, sairauksista ja kuolemantapauksista, onnellisista perhetapahtumista ja juhlista, onnistumisista ja epäonnistumisista. Kirjeistä huokuvat äidin ja lasten luottamukselliset, läheiset välit, jos kohta toisinaan ristiriidatkin. Luonnollisesti jotkut merkittävät tapahtumat jäävät kirjeissä käsittelemättä ihan sen vuoksi, että kyseisenä ajanjaksona perhe tai osa perheestä on ollut yhdessä eikä ole ollut tarpeen viestiä kirjeitse.

Kirjekokoelma on aikamoinen järkäle, mutta väljästi ja kauniisti taitettu. Muutamat kirjeiden lomaan painetut valokuvat, piirrokset ja konserttiohjelmat elävöittävät teosta ja tuovat siihen autenttisuuden tuntua.

Joensuussa elokuun 13 p:nä 1893

Armas Järnefelt Elisabeth Järnefeltille

Rakas mamma!

Minua vaivaa, että minä olen niin riippuvainen omista tuulistani, että sitten kirjeenikin tulevat sitä mukaa. Anna nyt hyvä mamma anteeksi, että minä viime kirjeessäni kirjoitin ikään kuin se olisi olllut sinun syysi, että minä olen niin rappiolla. Mutta tiedänhän minä, että sinä pukisit poikasi vaikka kultavaatteisiin, jos vain voisit. Eikö niin? Vaan minua arvelutti ainoastaan se, ettet sinäkään olisi ollut hyvilläsi, jos tietäisit, että huomenna minun syntymäpäivänäni minulle lahjoitetaan - paitoja. Vaan tiedänhän minä sen, että mistä sinä tyhjästä teet paitoja tai muutakaan, kun kenraali Järnefeltiltä saat ainoastaan sen verran, että niukasti tulet toimeen.