"Jos naiset eläisivät omassa maassaan eivätkä ikinä lukisi mitään miesten kirjoittamaa, heillä olisi oma kirjallisuutensa"

Viikko sitten pyysin blogin lukijoita osallistumaan visailuun, jossa yritettiin arvata kirjoittajan sukupuoli lyhyen katkelman perusteella. Eräs Nobel-kirjailijahan on väittänyt tunnistavansa jo parin kappaleen perusteella, onko teksti miehen vai naisen kirjoittamaa. No, joko olin ottanut testiini liian lyhyitä tekstinpätkiä, tai sitten me tavallliset kuolevaiset emme ole niin taitavia tunnistamaan tekstin sukupuolittuneita vivahteita, sillä tulos oli samansuuntainen kuin aiemmin Pinon päällimmäinen -blogissa: tekstin "sukupuolen" tunnistaminen oli varsin satunnaista. Tekstikatkelmat olivat seuraavien kirjoittajien kynistä:

1. Väinö Linna: Musta rakkaus
2. Juuli Niemi: "Pari päivää Tangerissa", novellikokoelmasta Tule hyvä
3. Marko Hautala: Unikoira
4. Teuvo Pakkala: Pieni elämäntarina
5. Tuija Välipakka: "Itkevä samettiruusu", antologiasta Valhe ja viettelys
6. Asko Sahlberg: "Keltainen sade", antologiasta Valhe ja viettelys

Kukaan ei arvannut kaikkia oikein, mutta Booksy pääsi niin lähelle - 5/6 oikein - että hänelle lähtee pieni palkinto. Varsin hyvin pärjäsivät myös Sonja, Kirjanainen ja Villasukka kirjahyllyssä, jotka kaikki saivat neljä oikein. Jenni saa erityismaininnan huomiosta, että Väinö Linnan tekstikatkelma sisältää asenteen, joka saa epäilykset kääntymään miessukupuolen suuntaan. Lupaukseni mukaan arvoin koko osallistujajoukosta yhden onnekkaan, jolle lähtee yllätyspalkinto - random.org päätti, että sen saa (aiheeseen sopivasti Tyttökirjaverkkokauppaa ja -blogia pyörittävä) Saran kirjojen Sara! Booksy ja Sara, ollaan yhteydessä sähköpostitse, niin saan teille viimeistään ensi viikolla jotain pakettia matkaan.

Tässä vielä tulostaulukko, kiitos kaikille osallistujille!:

hdcanis 1/6
Sanna 2/6
Sara 2/6
Kuutar 0/6
Sonja 4/6
Luru 1/6
Kirjanainen 4/6
Ketjukolaaja 3/6
sannabanana 1/6
Villasukka kirjahyllyssä 4/6
Jonna 1/6
Jenni 3/6
Tintti 2/6
Unni 1/6
Booksy 5/6

Otsikon lainaus on John Stuart Millilta, jonka pohjalta Elaine Showalter nimesi naiskirjallisuuden traditiota kartoittavan tutkimuksensa A Literature of Their Own. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kokonaisesta teoksesta pystyy aika hyvin sanomaan, onko se miehen vai naisen kirjoittama, sillä usein aihevalinnat ja käsittelytapa ovat jonkin verran sukupuolittuneita. Kuitenkin sellaiset tapaukset kuin Pirkko Saisio/Jukka Larsson osoittavat, että meillä on pikemminkin taipumus tulkita tekstiä sen mukaan, mitä tiedämme tai luulemme tietävämme kirjailijasta, kuin osata päätellä jotain kirjoittajasta hänen tekstinsä perusteella.