John Gillard: Luovan kirjoittajan työkirja
20 kirjailijaa, 70 sormiharjoitusta.
Creative Writer's Notebook: 20 Great Authors & 70 Writing Exercises.
Suomalaisten kirjailijoiden osuudet laatinut Jani Saxell,
suomentanut Urpu Strellman.
Ulkoasu: Michael Lebian / Matt Windsor.
Art House 2017, 192 sivua.
John Gillardin Luovan kirjoittajan työkirja yhdistää kiinnostavasti kirjallisuushistoriaa ja kirjoittamista: teoksessa esitellään lyhyesti kaksikymmentä kirjailijaa, heidän tuotantoaan ja tyyli- tai kerronnankeinojaan, ja annetaan lukijalle näistä nousevia tehtäviä. Lukijaa kannustetaan esimerkiksi kokeilemaan Virginia Woolfin vapaan kirjoittamisen menetelmää tai keksimään metaforia Haruki Murakamin jalanjäljissä.
Kirjan ulkoasu on tyylikäs ja viehättävä; valkoisesta raidasta ja kantta kiinni pitävästä kuminauhasta tulee mieleen Penguinin muistikirja. Kirja on myös selkeästi taitettu ja pienet yksityiskohdat lisäävät kodikkuutta: kirjailijakuvan lisäksi lähes jokaisella kirjailija-aukeamalla on myös kuva kirjailijasta kotonaan tai työhuoneessaan. Ulkoasu houkuttelee tarttumaan kirjaan ja lukemaan sitä, mutta toisaalta ajatus valkoisille, määrätietoisesti viivoitetuille tehtäväsivuille hirvittää: minun harakanvarpaani noilla siisteillä sivuilla! Viime syksyn esikoiskirjailija Tiina Lifländer on kertonut Helsingin Sanomien haastattelussa, että hän kirjoittaa raakatekstiä aina rumakantisiin vihkoihin, jotta kaunis ulkoasu ei nostaisi kirjoittamisen kynnystä. (Ajattelen vähän samoin ja muistutan tätä itselleni aina, kun haluaisin ostaa Vilhelm Hammershøi -kantisen muistikirjan Ateneumin museokaupasta. Ehkä teen myös Gillardin kirjoitusharjouisukset johonkin arkiseen muistikirjaan tai tekstitiedostoon.)
Jäin kaipaamaan jonkinlaista johdantoa tai esipuhetta, joka olisi perustellut kirjan ratkaisuja, esimerkiksi kirjailijoiden valintaa. Suomenkieliseen laitokseen on valittu lisäksi kaksi suomalaista kiitettyä ja suosittua kirjailijaa, Anja Snellman ja Katja Kettu – varmaankin siksi, että heidän tuotannostaan löytyy esimerkkejä sellaisista aihepiireistä, jotka eivät kirjan alkuteoksessa tule käsitellyiksi, mutta tätäkin olisi ollut hyvä avata. Ennen kaikkea kaipaan kuitenkin esipuhetta siksi, että siitä tulee kodikas vaikutelma, kuin talon isäntäväki johdattaisi sisälle taloon.
Joka tapauksessa kuvitteellinen vierailu seitsemänkymmenen lahjakkaan kirjailijan työhuoneissa on inspiroivaa. Tällainen tapa opettaa ja harjoitella kirjoittamista on mielekäs: klassikot ja (uudemman) kirjallisuushistorian tyylisuunnat tulevat samalla tutuiksi ja oppiminen tapahtuu eräänlaisella mestari-kisälli -periaattella, mallia katsoen ja samalla itse kokeillen. Kynnys tarttua itse kynään on matala, kun harjoitukset ovat pienimuotoisia, ja jokainen voi tietysti soveltaa niitä mielensä mukaan.
Täytyypä tsekata tuo kirja! Ja kyllä, nätit kirjoitusvihot ovat minulle ihan mahdottomuus :D!
VastaaPoistaTiedätkö Tiina, en ole saanut korjattua edes viime syksynä ostamaani luumunväristä Moleskinea! Se on liian fiini... Kirjoitan vähän vastaavanlaisiin, mutta halvempiin ja "rumempiin" muistikirjoihin päiväkirjaa, listoja ja muistiinpanoja, ja tuollain epämääräisyys vaatii vähän epämääräisemmän vihkosen :)
PoistaIndeed :D! Epämääräistä kamaa ei voi kirjoittaa erityisen sieviin muistikirjoihin :D.
PoistaOnko tämä kirja nyt jotenkin muodissa, kun on tänäänkin tullut vastaan jo monta kertaa? :D
VastaaPoistaSulla on Omppu vaan niin kirjallinen somepiiri, mä on huomannut vaan Tuijan postauksen tästä kirjasta :D No, tämä kirja on juuri ilmestynyt ja ansaitseekin huomiota.
PoistaAika jännä tuo ajatus että muistikirjan pitäisikin olla ruma, mä olen aina haalinut kauniita muistikirja ja nauttinut niiden näpelöimisestä...
VastaaPoistaTällä hetkellä odotan lopullista hurahtamista siihen muotipäiväkirjajuttuun (jonka nimeä en nyt sitten kumminkaan saa mieleeni, mutta kyllä te tiedätte) Vielä en ole hankkinut mitään ihanaa muistikirjaa, kun just vuosi sitten päätin alkaa käyttää työpaikan nettikalenteria ja kauheiden ponnistusten jälkeen sain kännykän kalenterit ja muut härpäkkeet vihdoin synkronoitua...
Mutta asiaan, olen vasta ehtinyt lueskella tätä työkirjaa, vaikuttaa ihan innostavalta. Tosiaan toivon että saan aikaiseksi tehdä noita harjoituksia, mutta ei olisi eka kirjoitusopas jonka vaan luen ja sitten unohdan.
Erja, tuo "rumuusvaatimus" perustuu siihen, että liian hienosta ja kauniista muistikirjasta (erityisesti kovakantisuus on itselleni jokin kynnys tässä) tulee paineita kirjoittaa myös hienoa ja kaunista tekstiä. Oma käsialanikin on, etenkin jos kirjoitan nopeasti, melkoista söheröä.
PoistaOn hauska ihailla somessa muiden kauniita bullet journaleita, mutta minulle bujoilu muistuttaa liiaksi askartelua, jotta innostuisin. Bujoilusta inspiroituneena olen kuitenkin alkanut ajatella, että omia muistikirjoja voisi elävöittää jotenkin, vähän lisää visuaalisuutta.
Tulen myöhemmin Kirjamuistikirjasi lehdille lukemaan mietteesi Luovan kirjoittajan työkirjasta!