Katarina Kuick & Ylva Karlsson: Kirjoittamisen ihanuus

Katarina Kuick ja Ylva Karsson: Kirjoittamisen ihanuus. Nuoren kirjoittajan opas.
Skriv om och igen, suom. Sirkka-Liisa Sjöblom.
Karisto 2010, 144 sivua.

Kirjoittamisen ihanuus - nuoren kirjoittajan opas on sanalla sanoen ihana. Se on inspiraatiokirja ja kirjoittajan työkalupakki, sisältäen niin tiukkaa asiaa kuin rentoa hullutteluakin. Ulkoasultaan ja rakenteeltaan kirja muistuttaa vähän aikakauslehteä: siinä on kirjailijoiden ja kouluikäisten kirjoittajien haastatteluja valokuvineen, runsaasti piirroskuvitusta ja eri tavoin ladottuja lyhyehköjä tekstejä. Teos on selkeästi suunattu nuorille (alle parikymppisille) kirjoittajille, mutta aikuinenkin voi löytää siitä vinkkejä ja inspiraatiota.

Kirjoittamisen ihanuus on kahden ruotsalaisen nuortenkirjailijan koostama kirjoitusopas, jossa on hyödynnetty runsaasti sekä ammattikirjailijoiden että nuorten kirjoittajien haastatteluja ja tekstinäytteitä, esimerkiksi runoja. Erityisesti nuoret kirjoittajat, jotka kertovat harrastuksestaan, tarjoavat opasta lukeville teineille tarpeellisia samastumiskohteita - nuori saattaa olla ainoa kirjoittamisesta innostunut omassa kaveriporukassaan tai luokallaan, mutta maailmassa on kuitenkin paljon ikätovereita, jotka jakavat kirjoittamisen palon.

Ammattikirjailijat puolestaan ovat nuorille esikuvia, joilta voi saada vinkkejä kirjoitusvireen ylläpitämiseksi ja ideoiden kehittelemiseksi. Kirjailijahaastattelut antavat myös tilaisuuden kurkistaa kirjailijoiden - kenties jopa nuoren oman lempikirjailijan - työrutiineihin, siihen arvoitukselliseen prosessiin, jossa lukijoita viihdyttävät ja koskettavat teokset syntyvät.

Kirjoittamisen teoriaa ja käytäntöä - muun muassa juonen suunnittelua, henkilöhahmojen luonnostelua, kielen verryttelyä vivahteikkaammaksi ja tekstin hiomista - ei käsitellä yksitotisena leipätekstejä vaan erilaisten kaavioiden, miellekarttojen, sarjakuvien ja kollaasien kautta. Kirjan esipuheen "lukuohjeessa" kehotetaan lukemaan opasta sieltä täältä, ei kannesta kanteen, ja ohje onkin hyvä - sivujen värikylläisyys ja erilaiset fontit virkistävät ja innostavat pieninä annoksina, mutta puuduttavat liiaksi nautittuna. Myös kirjan "jee kirjoittaminen on kivaa, kokeilepas muuten tällaista juttua, kirjoita kirjoita!" -tyyli tahtoo jossain kohden häiritä minua, mutta en tiedä, miten tyyli uppoaa nuoriin.

Olisipa tällainen opas aikuisillekin! Kirjoittajan helmikuu -sarjaan lukemistani oppaista Kirjoittajakalenteri on eniten samanhenkinen raikkaudessaan, rentoudessaan ja ideoidensa runsaudessa. Kirjoittajakalenterissa on kuitenkin lähinnä vain päivittäiset kirjoitustehtävät, ei kirjoittamisen teoriaa, kirjoittaja- ja kirjailijahaastatteluista puhumattakaan. Ulkomailla ilmestyy erilaisisa "writing magazine" -lehtiä (joihin en ole tutustunut, mutta joista K-blogin Jenni on kirjoittanut - onkohan tässä Kuickin ja Karssonin oppaassa käytetty niitä esikuvana?