Asko Martinheimo: Parempi lause. Uusia vir(i)kkeitä luovaan kirjoittamiseen

Asko Martinheimo: Parempi lause. 
Uusia vir(i)kkeitä luovaan kirjoittamiseen.
Wsoy 2000, 213 sivua.

Kirjoittajan ensimmäisiä kysymyksiä on, ennen kuin hän ryhtyy tarinaansa kirjoittamaan, mitä haluan sanoa. Vauhdikas lomamatka, kommellus grillijuhlissa, traaginen onnettomuus ovat tapahtumia. Ne ovat aiheita, jotka sinänsä voivat olla kiinnostavia, kutkuttavat nauruhermoja tai herättävät myötätuntoa, mutta kirjoittaja ei ehkä tule ajatelleeksi, että muillakin voi olla samanlaisia tai vielä hurjempia kokemuksia. Pelkkä tapahtumaketjun vauhdikas kuvaus ei ehkä riitä. Aihe sinänsä ei tee tarinaa, vaan tapa, miten se on toteutettu.

Kirjoittajan helmikuu -sarja jatkuu viimeviikkoisen inspiraatio-oppaan jälkeen hieman teknisemmällä ja teoreettisemmalla oppaalla, kirjailija Asko Martinheimon Parempi lause -kirjalla. Heräte- ja harjoitustehtäviä sisältävät teos perustuu Martinheimon kokemuksiin ilmaisutaidon lukion kirjallisen ilmaisun opettajana ja Oriveden Topelius-akatemian ohjaajana, ja kirjaililalta on ilmestynyt myös varhaisempi opas, Hyvä lause (1990), johon en tutustunut. Martinheimo vertaa ohjeitaan ja harjoituksiaan kainalosauvoihin, joista voi olla apua alkuun, mutta joista täytyy uskaltaa myös päästää irti.

Harjoituksia edeltävät teoreettiset leipätekstit, jotka avaavat kulloinkin tarkastelun kohteena olevaa fiktiivisen tekstin osa-aluetta – näkökulmaa, dialogia, jännitettä, henkilöitä, tyyliä... – ovat kiinnostavia, mutta jossain määrin jaarittelevia. Samat asiat olisi voinut sanoa napakammin ja kirkkaammin (kiinnitin muuten huomiota siihen, että kirjan kustannustoimittajan Päivi Lindstedtin nimi oli mainittu kirjan nimiösivun kääntöpuolella, mikä lienee harvinaista). Tekstistä kuitenkin huokuu, että Martinheimo tietää mistä puhuu, ja koska itse tykkään lukea kirjallisuuden ja kirjoittamisen teoriaa, eivät pitkähköt johdanto-osuudet haitanneet. Niille kirjoittajille, jotka kaipaavat nimenomaan kirjoittamisen sormiharjoituksia ilman johdattelevia osuuksia, suosittelen Sini Kiuaksen Kirjoittajakalenteria.

Esimerkkejä Paremman lauseen kirjoitusharjoituksista:

• Kirjoita lyhyt kertomus tuoksusta, joka sai sinut tekemään toisin, kuin olit ajatellut.

• Kirjoita näkemäsi uni niin tarkkaan kuin kykenet unesi muistamaan. Oliko unella jokin erityinen merkitys? Liittyikö se johonkin tapahtumaan tai mieltäsi askarruttaneeseen asiaan?

• Kirjoita fantasiatarina omakohtaisesta kokemuksesta, minkälaisesta tahansa. Ota mukaan oikeita ihmisiä, mutta anna heille uusi hahmo. He voivat olla kääpiöitä, maahisia, velhoja, ritareita, linnanneitoja tai heidät voi taikoa eläimiksi, korpeiksi tai vaikka susiksi. Älä unohda taikaesineitäkään. Pura rohkeasti mieltäsi painavia asioita, tai anna haaveesi toteutua.

• Kokeile puhdasta tajunnanvirtaa tilanteessa, jossa henkilö kuuntelee vaikuttavaa musiikkiesitystä (urkumusiikkia, sinfoniaa, kuoroesitystä). Voit halutessasi nimetä sävelteoksen. Pyri tavoittamaan hänen kokemansa tunnereaktiot, mitä ne saavat hänessä aikaan, minkälaisia mieli- ja muistikuvia musiikki synnyttää. Yritä saada esiin elämys.

Paremman lauseen vahvuus on mielestäni ennen kaikkea siinä, miten se esittelee ja kuvaa tekstin rakennetta sekä kerronnan ja tyylin keinoja, kuten erilaisia dialogin lajeja, eläytymisesitystä sekä ennakointia ja takaumaa. Martinheimo antaa työkaluja muokata omaa tekstiä kaunokirjallisemmaksi kiinnittämällä huomiota siihen, miten eri tavoin tarinan voi kertoa.