Kävin eilen ensimmäistä kertaa kotikuntani pääkirjastosta, josta olen haaveillut jo kauan (kyllä, haaveilen kirjastokäynneistä!). Olin keräillyt listaa kirjoista, joita ei lähikirjastostamme löydy, ja nyt pääsin haalimaan kirjoja hyllystä. Arvata saattaa, että kannoin kirjastosta lainoja selkä vääränä... Pääkirjastossa oli lisähoukutuksena runsaat poistokärryt, joista sai kirjoja omakseen 20 sentillä! Olisin voinut kotiuttaa näitä kirjoja yhtä paljon kuin lainoja, mutta hillitsin sentään itseni ja ostin vain kaksi tuhtia klassikkoa: Aale Tynnin käännösrunokokoelman Tuhat laulujen vuotta ja Mika Waltarin Vallattoman Waltarin.
Jotenkin kirjaston poistohyllyt saavat minut myös surulliseksi. Niin häviää taas kirjoja saatavilta; yli 40 vuotta sitten julkaistuja kirjoja löytyy enää yksittäiskappaleina pää- ja maakuntakirjastojen varastoista. Toki uutuuksille pitää tehdä kirjastoon tilaa, mutta... Tunsin myös myötätuntoa Saul Bellow'ta kohtaan: hänet näemmä ulkoistetaan kirjastosta lähes kokonaan, sillä poistossa oli useita Bellow'n Keltaisessa kirjastossa ilmestyneitä romaaneja. En ole itsekään Bellow'ta lukenut, onko joku muu? Muistaakseni kirjailija ei myöskään saanut mainintoja blogien (melkein) 100 mieskirjailijaa -listoissa. Mutta Keltaisen kirjaston kirjailija kokonaan pihalle kirjastosta?
Eräs houkutteleva kirja, jonka kuitenkin jätin ostamatta (en vaan voi säilöä kaikkia kiinnostavia kirjoja hyllyssäni, toivoisin kirjastolaitoksen hoitavan sen tehtävän) oli Mark Helprinin Talvinen tarina, josta Illuusioita -blogin Kirsimarja kirjoittaa täällä. Onko kukaan lukenut tai kuullut kirjasta? (Vastaankin itse: löysinkin myös Lumiomenan Katjan kirjoituksen kirjasta täältä, ja Katja oli nostanut kirjan myös mieskirjalistalleen!) Kirja vaikuttaa unenomaiselta, kiehtovalta ja maagiselta kuvaukselta New Yorkista. Nyt alkoi melkein harmittamaan, etten pelastanut kirjaa hyllyyni...
Sinä haaveilet kirjastokäynneistä ja minä näen kirjastoista unia. :)
VastaaPoistaTalvinen tarina on hieno kirja! Minä haluaisin sen itselleni suomeksi, omassa hyllyssäni on vain englanninkielinen versio. Kiva, että löysit vanhan postaukseni ajalta, jolloin vasta harjoittelin kirjabloggaamista.
Hienot kirjat ostit itsellesi! Tuo Vallaton Waltari etenkin kuulostaa kiinnostavalta.
Oi, Tuhat laulujen vuotta sait - olipas tuuri! Muistan sen opinnoistani. Kirjaston poistojahan tehdään yleensä silloin, kun kirjat on huonokuntoisia. Yleensä kyllä pyritään siihen, että saadaan parempikuntoinen kirja tilalle, mutta ainahan se ei tietenkään onnistu ja vanhempien kirjojen kohdalla. Sitten tietenkin katsotaan kirjan lainaustilastoja, jos ei kukaan lainaa ikinä kirjaa, niin miksi sitten säilyttää...parempi pistää kiertoon. :)
VastaaPoistaTeit löytöjä!
VastaaPoistaMinäkin haaveilen kirjastokäynneistä ja kaihoisasti muistelen aikoja, milloin pystyin suorastaan asumaan kirjastossa. Meitä haaveilijoita taitaa olla aika monta, lohdullista!
Hmm, Katja, oletko kertonut noista kirjastounista blogissasi viime aikoina? Jos olet, minulta on mennyt ohi, mutta olisi kiva tietää lisää ;). Mistäköhän muuten johtuu, että sivupalkkini näyttää, että olisit postannut 2 tuntia sitten, mutta kun menen sivullesi, siellä näkyy ylimpänä tuo tämänaamuinen postaus?
VastaaPoistaMinusta olit kiteyttänyt hyvin Talvisen tarinan sisällön postaukseesi (kuva, jonka sain kirjaa selailemalla, vahvistui). Mutta rohkaisevaa kuulla, että sinullakin on, ainakin omasta mielestäsi, ollut joskus kirjabloggaamisessa "harjoitteluvaihe". Toivon itsekin kehittyväni tässä lajissa!
Sara, minustakin tuo Tynnin teos oli hieno löytö, toki sitä saisi uutena painoksena kirjakaupasta mutta hinta olisi 200-kertainen!
VastaaPoistaVarsinkin lastenkirjat tai suositut dekkaripokkarit taitavat kulua kirjastossa aika nopeasti poistokuntoon; eri asia sitten, onko niistä enää kenellekään iloa jos sivut irtoilevat. Nuo Bellow'n teokset olivat kuitenkin hyväkuntoisia, joten kyse on tietysti siitä että ne eivät kierrä. Tuokin on niin trendijuttu: luulempa, että Jane Austeninkin kirjat pölyttyivät kirjaston hyllyissä jokusen vuosikymmenen ennen 1990-
luvun menestysfilmatisointeja ja uusia suomenkielisiä painoksia :).
Joana: nää on näitä pienten lasten äitien haaveita :). Minun piti valita: joko menen yksin lähikirjastoon tai perheen kanssa kirkonkylälle (jonne en laiskana ja pihinä olisi halunnut mennä bussilla), valitsin jälkimmäisen suuren valikoiman houkuttelemana.
Ihania kirjoja olet löytänyt! :-)
VastaaPoistaKirjastoissa ollaan menossa yhä enemmän sellaiseen käytäntöön, ettei hyllyissä seiosteta kirjoja, jotka eivät liiku (vaikka kirjat olisivat hyväkuntoisia). Toki lainaustilastoja katsotaan pidemmällä aikavälillä eikä mennä ihan hetkellisten tuulten perässä. Tilat ovat rajalliset ja kun uusia kirjoja tulee koko ajan, on pakko luopua joistakin kirjoista. Meidän paikkakunnan kirjastossa esimerkiksi oli ennestään hyvin pieni varastokokoelma, joka entisestään pieneni, kun ne tilat tarvittiin muuhun käyttöön. Yleensä ottaen isoista varastokokoelmista on luovuttu ainakin pienemmissä kirjastoissa. Ainakin maakuntakirjastoissa on isommat kokoelmat myös vanhoja ja sellaisiakin kirjoja, joita ei lainata.
Anna Elina: tietenkään kirjaston hyllyssä ei kannata säilyttää teoksia, joita ei -ikinä- lainata, mutta jos ei kirjastosta enää löydä joitakin kansainvälisesti arvostettuja klassikoitakaan, niin mistä sitten? Antikvariaateista hakeminen on onnenkauppaa. Esim. minä haluaisin lukea uudelleen ja mielellään omistaakin (suomeksi, engl. pokkari minulla on) Rhysin Siintää Sargassomeren, mutta sitä ei saa enää kuin varastosta, maksullisesti, tilaamalla. Moni muukin voisi olla ko. ihanasta kirjasta kiinnostunut. (Toki pitäisi ennemmin oisoitella kustantajaa kuin kirjastoja, uusintapainos toisi kirjan taas kirjastoonkin ja sitä lainattaisiin enemmän, vaikka sisältä ei ole muuttunut!). Toinen kirjailija, jonka teoksia on nykyään vaikea saada, on Iris Murdoch, ja hänestä on sentään tehty menestyselokuva kymmenisen vuotta sitten!
VastaaPoistaOnko muuten arvontasi linkittäminen tuolla mustikankukkakuvalla ok? En osannut linkittää ilman kuvaa ja tuo tuntui sopivan "Mustikkakummun Annaan" :). Kommentoin arvontaasi kunhan keksin hyvän kirjamuiston...
Maria, olet ihan oikeassa! En itsekään oikein ymmärrä kaikkia nykyisiä käytäntöjä kirjastoissa, mutta näillä nyt mennään. Sillä, ettei hyllyissä pidetä kirjoja, jotka eivät liiku, perustellaan kaiketi Varastokirjaston olemassaololla. Yksittäisten kirjastojen pitää tietty mennä yleisemmän linjan mukaan, mutta tietenkin omaa harkintaa pitää ja saa käyttää. Välttämättä kirjastojen henkilöstökään ei pidä siitä, että kirjojen ja muiden aineistojen lainaustoiminta on nyt vain yksi toimintamuoto muiden joukossa ja kirjastojen pitäisi avautua entistä enemmän ulospäin. Ehkä siinä sitten heitetään lapsi pesuveden mukana eli luovutaan joistakin käyttäjien kannalta tärkeistä asioista.
VastaaPoistaOlin oman kotikuntani kirjastossa töissä vähän aikaa viime syksynä ja tein poistoehdotuksia mm. kansatieteen luokassa (sehän on omaa alaani). En kuitenkaan poistanut sellaisia kirjoja, jotka ovat klassikkoja, vaikka niitä ei olisi lainattukaan aikoihin (näin minua myös ohjeistettiin). Myös kaunokirjallisuuden kohdalla pitäisi saman päteä.
Ai niin, toki mustikankukat käyvät hyvin linkiksi arvontaani. Hyvin hoksattu! :-)
VastaaPoistaMaria, etkö lueknut mieskirjailijalistaani? Salu Bellow on ollut minulle tärkeä kirjailija ja jos olisin tiennyt, että sinä pääset Bellow-kirjojen poistohyllylle niin...
VastaaPoistaSiinä kävi niin, että luin Bellowilta kaikki. Ja myös mieheni. Sitten sain jonkun kammottavan korkeakulttuurikriisin ja lahjoitin kirjat tyttäreni leirikoulukirpparille. Nyt haluaisin takaisin ne kaikki.
Me puhumme vieläkin kirjoista Kiveä kovempi, Voima ja kunnia, Herzog sekä Augie Marchin kiemurat.
Hieman pateettinen Jutun loppu on tullut katsottua usein filminä ja yksi filmikuva siitä oli pitkään oikeassapalkissani...
Minulla on Bellowilta vain Humboldtin lahja.
***
Olen sen sata kertaa ollut yhteyksissä kustantajiin, että ottaisivat vanhoista kirjoista uusia painoksia. Erittäin paljon olen pyytänyt uusintana Aksel Sandemosen kirjaa Kadonnut on vain unta. Sandemoselta saatiin uusi painos kirjasta Pakolainen ylittää jälkensä muutama vuosi sitten. se johtuu varmaan siitä, että kirja alkaa kuuluisalla Janten lailla. Sain Sandemoseen suosituksen Aila Meriluodon kehuista tähän kirjailijaan ja sillä tiellä on pysytty.
***
Mm. Sauli Niinistö on maininnut Saul Bellowin yhdeksi suosikkikrijailijakseen.
Leena, tietenkin luin listasi, mutta eipä jäänyt mieleen tuo Saul Bellow! Mutta vaistomaisesti tiesin, että Bellow'ta ei olisi saanut poistaa... En muista yhtään kirjojen nimiä, mutta eri teoksia oli paljon. Minulla on niin iso aukko sivistyksessä, että en tiedä edes mistä aiheista Bellow kirjoittaa. Kiveä kovempi, Voima ja kunnia ja Jutun loppu taitavat kyllä olla Graham Greenen. Minäkin olen nähnyt Jutun loppu -elokuvan, mutta kirja jäi lukematta vaikka sen lainasin, olin ehkä liian nuori silloin. Jotenkin ihanaa, että muistelette miehenne kanssa
VastaaPoistakirjoja ja puhutte niistä!
Janten laki oli otsikkoaineen aiheena äidinkielen ylioppilaskokeessani ja kirjoitin siitä, vaikka en ollut alkuperäistä teoksta lukenut. Kiinnostuin sen johdosta Sandemosen kirjasta (Pakolainen jne.) ja ostin sen omaksi, mutta vielä en ole lukenut vaikka kirjoituksista on jokunen vuosi.
Hyvä että olet jaksanut pommittaa kustantajia noista uusintapainoksista, minunkin pitäisi aktivoitua sillä saralla, kun kerran monia kirjoja kaipailen...
Anna Elina: ymmärrän tietenkin, että kaikki kirjastoihmiset eivät jaa näitä tämän hetken tehokkuusarvoja ja se on ihanaa! Mutta minkäs systeemille tosiaan mahtaa, niin kuin sanoit. Mikähän se klassikon määritelmä on kirjastoalalla? Itse pidän esim. Keltaisessa kirjastossa julkaistuja vanhempia kirjoja itsestään selvästi klassikoina ainakin jossain mielessä.
Avomieheni on töissä kirjastossa, josta poistetaan nyt lähiaikoina 5000 nidettä tulostavoitteiden takia. Ei saa olla prosentuaalisesti niin paljon yli 10v. vanhoja kirjoja hyllyissä. Jotenkin surulllista, vaikka osin ymmärrettävääkin.
VastaaPoistaHuh tuota poistettavien kirjojen määrää, Hanna! On tosiaan surullista... Yli kymmenen vuotta vanhoja kirjoja, hyvänen aika!
VastaaPoistajestas sentään! Tottakai tarkoitin tarinallani Graham Greenin kirjoja;-), mutta aihe liippaa silleen Saul Bellowiin, että olen lukenut häneltä kaikki, en ole tuonut niitä blogiini, eikä niitä kuitenkaan ole kirjastossai mielestäni kuin tuo yksi mainitsemani.
VastaaPoistaTottakai Jutun loppu, Kiveä kovempi ja Voima ja kunnia ovat Grahamin kirjoja. Niiden tematiikka on hyvin erikoinen, sillä olen lukenut, että hän loppuun asti käsitteli itsessään katolista uskoa ja jos olen oikein ymmärtänyt, niin sitä, että onko se vai eikö ole, jos ymmärrät. Katolisen uskon ihmeparantumiset yms. Jutun loppu on niistä siinä mielessä selkein, mutta jos nyt uskallan muistin varassa sanoa, niin Voima ja kunnia oli kovin ja siitä ei välttämättä käy ilmi, mitä hän 'ajaa takaa'.
Kiitos korjauksesta! Olenkin jäämässä paussille ja pidän niitä ainakin kolme suven mittaan. En osaa edes laskea, miten paljon olen lukenut ja täällä kotona on nyt vähän muutakin voimia vievää kuin liian iso puutarha. Liittyy vanhaan koiruutemme...suurin osa lukojistani tietää, sillä meilaan niin monen kanssa. Pitkäaikaisimman lukijani ja innokkaimman kommentoijani saan viikonlopuksi kylään.
Bellow on kuuluisa erikoisista tarinoistaan, joissa saa jopa nauraa, mutta ei mitään semmoista suomihuumoria, vaan kunnon satiiria ja mustaa huumoria.
Nyt kaikki näkee, miten olen nuo sotkenut ja kohta saan taas meilejä, että 'Leena hyvä, älä nytuuvuta itseäsi ihan loppuun..' Kohta alan itsekin uskoa...
Kerron vasta sitten kun lopetan, miten paljon olen oikeasti tehnyt kirjojen eteen ja miten vähän nukkunut runsaan kahden vuoden aikana, sillä ei minulla ole aikaa päivällä...ehkä joskus marraskuussa joskus varastettu tutni iltapäivällä...Se on hurja tarina, jossa...
Leena, sattuuhan noita :). Jotkut kirjailijat nyt tahtovat mennä sekaisin, vaikkei olisi väsynytkään... Voimia sinulle koirasi kanssa ja mahdollisimman hyvää vointia koirallesi.
VastaaPoistaKesäpaussit ovat ehdoton juttu; pidetäänhän palkkatyöstäkin kesälomaa, miksei sitten blogista! Pidän itsekin taukoa kunhan saan arvontani päätökseen.
Sekä Bellow että varsinkin Greene ovat ehdottomasti kirjailijoita, joihin pitää joskus tutustua, kiitos luonnehdinnoista!
Ihania lomapäiviä vieraasi seurassa <3
Kiitos!, meillä on takuulla kivaa blogiystävän kanssa. Ja kun hän lähtee tulee paras ystäväni meidän perinteiselle 'tyttöjen suvilomalle'. Mieheni on silloin työmatkalla.
VastaaPoistaKun huomenna ilmoitan lomasta, tulet sinä muistetuksi samalla;-) Hauskaa täytyy repiä vaikka mistä.
Nyt otan jäden ja luen yhtä paksua dekkaria hitaasti ja nautiskellen. Molemmat rentouttavat:jäätelö ja dekkari.
Oivoivoi minua;-)Onneksi tämä ei tapahtunut Mikkasen postauksessa...
♥