tiistai 3. syyskuuta 2013

Kirjaostoksilla


Café pour les idiots -blogin Marissa ideoi kirjabloggaajien yhteisen "Osta normaalihintainen kirja" -tempauksen, jonka tarkotuksena on kiinnittää huomiota siihen, kuinka tärkeitä normaalihintaisten kirjojen ostaminen on, jotta uusia kirjoja voidaan kustantaa. Normaalihintainenkaan kirja ei loppujen lopuksi (edullisimmista kaupoista ostettuna) maksa kovinkaan paljon, jos hintaa vertaa esimerkiksi elokuvalippuun, ylelliseen aikakauslehteen tai ravintola-ateriaan – uusi kirja on mainittujen kaltainen (lukutoukkien mielestä toki ylivertainen) arjen piristäjä tai vaikkapa viikonlopun juhlistaja, ei mikään ylellisyyshyödyke, johon on varaa vain merkkipäivinä. Toki ihmisillä on erilaisia taloudellisia tilanteita, enkä itsekään pysty tällä hetkellä ostamaan kovinkaan paljon kirjoja ihan vain sillä ajatuksella, että tuen kirjailijaa, kustantajaa ja jotakin pientä kivijalkakauppaa, vaan ostopäätöksiini vaikuttaa myös hinta sekä se, miten helposti kirja on saatavilla kirjastosta. Lähdin kuitenkin mukaan tähän tempaukseen, kun niitä normaalihintaisiakin kirjoja tulee silloin tällöin ostettua, lukuisten ale- ja antikvariaattilöytöjen ohella.

Kirjan ostopaikka oli minulle tyypilinen: ostin kirjan pohjoismaisesta verkkokaupasta. Kotipaikkakunnallani ei ole kirjakauppaa, ja vaikka aina silloin tällöin pääsen kiertelemään oikeisiin kirjakauppoihin ja otan siitä ilon irti, en halunnut varta vasten lähteä automatkan päähän ostoksille, ja itse tempauspäivänä en olisi ehtinytkään. Kirjan hinnalla on myös minulle merkitystä, enkä kovin helposti maksa kymmentä tai jopa viittätoista euroa enemmän kirjasta siksi, että saan ostaa sen kirjakaupasta. Hintaerohan syntyy siitä, että verkkokaupoilla ei ole varastointi- ja myyntitilakuluja ja henkilökuntaakin tarvitaan vähemmän. Tuen mielelläni kotimaisia kustantajia ja ennen kaikkea kirjailijoita, mutta logistiikkayritykset ja suuret kauppaketjut eivät ole varsinaisella tukilistallani.

Mietin jonkin verran, minkä kirjan ostaisin – harkitsin muun muassa tämän, pari viikkoa sitten kirjastosta lainaamani ja luettuani sinne palauttamani kirjan hankkimista omaan hyllyyn. Teen itse asiassa aika usein niin, ostan kirjan, jonka olen aiemmin lukenut ja "omakseni" havainnut. Harkitsin myös muutamaa lastenkirjaa sekä paria myöhemmin syksyllä ilmestyvää kotimaista uutuuskirjaa, mutta halusin kirjan heti hyppysiini.

Kirja, johon lopulta päädyin, oli sikäli minulle tavanomainen ostos, että olen, tavallaan, lukenut kirjan aiemmin, ja toisaalta kuitenkaan en. Sikäli se on epätyypillinen ostos, että ostan yleensä pääosin suomenkielisiä kirjoja, mutta harvemmin ruotsinkielisiä. Kirjan takana on pieni kustantamo ja kieli on maassamme vähemmistökieli (tiedän toki, että ruotsinkielistä kulttuuria tuetaan suhteessa enemmän kuin suomenkielistä, siis ainakin säätiöiden kautta). Kirjailijakaan ei ole mikään varsinainen bestseller-kirjailija, vaikka juuri tätä ostamaani teosta onkin, sattuneesta syystä, myyty paljon. Ihailen kirjailijan elämänviisautta, kertojantaitoja ja kielen kauneutta ja toivon, että hän kirjoittaa ja julkaisee vielä paljon. Pidin siis Ulla-Lena Lundbergin romaanista Jää niin paljon, että ostin kirjan omakseni alkukielellä. Kirja on kaunis päältä ja sisältä, ja olen taas, melkein vuosi ensimmäisen (suomenkielisen) lukukerran jälkeen uppoutunut nuoren Kummelin perheen ja Luotojen elämään.


Tilasin samalla, tapani mukaan, pari muutakin kirjaa: tämän englanninkielisen romaanin, jota ei ole meidän seudun kirjastoihin hankittu, sekä yhden pokkarin, jonka olen aiemmin lukenut kovakantisena. Syy pokkarin ostamiseen oli vähän hassu; olin kuullut bloggaajakollagalta, että sen takakanteen on painettu sitaatti blogistani:


Kuten kerroin, Ulla-Lena Lundbergin romaania Is olen parhaillaan lukemassa, Hanna Pylväisen We Sinnersin luin juuri ja Towlesin kirjaa olen vain vähän hypistellyt – ehkä luen sen joskus, mutta se on minulle enemmän blogimuisto samoin kuin bloggaajakollegoiden hienoista copycat-kirjankansikuvista työstetty seinäkalenteri.


Minkä kirjan sinä ostit viimeksi? Mistä sen ostit, ja miksi juuri sen kirjan? Aurinkoista ja kirjaisaa syyskuun alkua kaikille!




8 kommenttia:

  1. "Is" on hyvä valinta. Onko sulla kirja myös suomeksi?

    Kyllähän sitaatti omasta tekstistä takakannessa on hyvä syy ostaa kirja. Minäkin olisi ostanut :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaana, minulla on myös Jää, en oikein osaisi olla ilman sitä ja Leena Vallisaaren käännös on hieno, mutta se on melkein aina lainassa jollakin sukulaisella tai kaverilla. Minulla on myös muutamia muita kirjoja sekä käännöksenä että alkukielisenä, muun muassa kaikki Jane Austenin romaanit.

      Poista
    2. Olin suunnitellut lukevani tämän nimenomaan ruotsiksi -- sitten huomasin käännökset anoppilan kirjastossa Oulussa kun olimme heinäkuussa menossa Kuusamoon päin ja nappasin sen mukaan ja luin parina ensimmäisenä mökkipäivänä. Oli se ihana! Nyt harkitsen ostanko tuon ruotsinkielisen, koska minun pitäisi alkaa silmäillä anoppilan kirjastoa sillä silmällä, että se lähitulevaisuudessa "kaatuu päälleni" (kauhea ajatus, hyvin realistinen kylläkin). Nytkin huomasin siellä muutaman sellaisen kirjan, jotka olen hankkinut viime aikoina ja jotka olisin voinut jättää hankkimatta jos olisin tiennyt, että ne on jo anoppilassa. Kantakaupunki-ikäväni on herättänyt tietoisuuteni siitä, että en voi tulevaisuudessa haalia itselleni lisää ja lisää kirjoja.

      Poista
    3. Sanna, ihana kuulla, että sinäkin tykkäsit Jäästä! Tuo on tärkeä näkökulma myös, tai itse asiassa kaksi tärkeää näkökulmaa: haluaako antaa kirjojen määritellä asumispaikkansa, ja se, mitä tapahtuu kirjoilleni minun jälkeeni. On arvokasta, että säilytät suvun kirjoja, mutta jossain raja tulee vastaan. Tästä tuli mieleen myös Eeva Kilpi, jonka mielestä kuolemassa on pahinta se, että ei saa ottaa kirjojaan mukaan :).

      Poista
  2. Hyvät perustelut ja ihana Is. Minullakin on hankintalistalla kirjoja, jotka olen lukenut kirjastolainoina. Hienoja teoksia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Elina! Ihan innoissani silittelin kirjoja, kun sain pakettini viime viikolla. Tuossa Pylväisen kirjassa on niin jännät nuo sivutkin.

      Poista
  3. Jää on upea teos, minulla se on suomeksi, mutta olen suunnitellut myös alkuperäisen lukemista!

    Ostin viimeksi (viime viikolla) Orhan Pamukin Istanbul - Muistot ja kaupunki, koska lähden sinne työmatkalle. En ole vielä ehtinyt tarttua teokseen, mutta viimeistään lentokoneessa ja ekan päivän iltana paikan päällä.

    VastaaPoista
  4. Helena Ruotsala, tuo Pamukin Istanbul-kirja on ihana – ja sellainen, johon palaa varmasti mielellään uudelleen.

    VastaaPoista