Annamari Marttinen: Mitä ilman ei voi olla

Annamari Marttinen: Mitä ilman ei voi olla 
Tammi 2013, 420 sivua.

Iiro on mies, joka nauttii rauhallisista perjantai-illoista vaimonsa ja kouluikäisen Emilia-tyttärensä kanssa, niistä hetkistä, kun perhe käpertyy sohvannurkkaan pitsa-aterian jälkeen katsomaan yhdessä elokuvaa. Vaula on Iiron vaimo, kosmetologi, joka on ulkoisesti huoliteltu, hillitty ja hallittu, mutta joka kantaa sisimmässään kipeää menetystä ja vajavuuden tunnetta. Lilja on balettitanssija ja tyttärensä yksinhuoltaja, joka ajautuu toistuvasti suhteisiin varattujen miesten kanssa. Iiro ja Lilja kohtaavat yhteisen tuttavan juhlissa ja aloittavat salasuhteen. Vaula puolestaan huomaa miehensä muuttuneen. Annamari Marttisen kuudetta romaania pitää koossa jännite siitä, saako Vaula tietää suhteesta ja miten käy Iiron ja Liljan tunteille – lakkaako kielletty hedelmä jossain vaiheessa maistumasta vai syveneekö intohimo rakkaudeksi?

Viihdyttävän Ilta on julman jälkeen olisin mielelläni lukenut vaihteeksi taas jotain ei niin juonivetoista, mutta kirjastosta lainaamani Marttisen romaanin oli joku innokas lukija varannut, joten kirja piti lukea nyt loppuun. Mitä ilman ei voi olla on juoneltaan koukuttava, mutta kerrontaratkaisujen vuoksi se ei täysin tempaa mukaansa.Tapahtumat kerrotaan vuoroin Vaulan, Iiron ja Liljan näkökulmasta. Oli kiinnostavaa kurkata jokaisen ajatuksiin ja tunteisiin, mutta kerrontaan tuli ratkaisun myötä hieman liikaa toistoa. Usein jatkaessani kirjan lukemista hetken tauon ihmettelin, olinko eksynyt väärälle sivulle: minähän luin tämän kohdan jo! Eri henkilöiden näkökulmat ja kerronta eivät eroa riittävästi toisistaan, vaikka kerrontaratkaisu tarjoileekin lukijalle ajoittaisia pieniä yllätyksiä ja oivalluksia.

Marttisen romaanit sisältävät kaikessa viihdyttävyydessään viiltävän tarkkanäköisiä huomioita ihmissuhteista, niin myös Mitä ilman ei voi olla vaikka se jäi minulle vaisummaksi lukukokemukseksi kuin Valkoista pitsiä, mustaa pitsiä tai Ero. Asetelma ja useat juonenkäänteet ovat turhan kuluneita: petoksen kohteeksi joutuva vaimo on hieman pidättyväinen ja (Liljan ystävättären Suskin sanoin) leidilaik, toinen nainen fyysiseltä olemukseltaan "täydellinen" ja mies siinä välissä varsinainen pelaaja, joka haluaa saada kaiken, sekä koti-illan että yön rakastajattaren kanssa. Kuitenkin myös Mitä ilman ei voi olla sisältää hienoja kohtauksia, joissa katsotaan henkilöiden ihon alle.

He olivat kuin kaksi katalaa kaverusta puhumassa kolmannesta tämän selän takana. Järjestelemässä tapaamisia salaa tältä. Kuin vaimo olisi ollut jotenkin tyhmä tai säälittävä. Lilja huomasi samantapaisen tunteen itsessään, kuin lapsena. Kun oli kahdestaan kaverin kanssa ja puhui kolmannesta, kuunteli toisen puhuvan tästä myös, sävyyn: tiesitsä muuten että se... älä kerro tätä sille mut... mä kerron tän vaan sulle, kukaan muu ei...


Annamari Marttinen Aamun kirjassa

Kirjasta ovat bloganneet myös Annika K., Karoliina, Jenni, Arja, Mari A., Jaana