J. M. Barrie: Peter Pan (Peter Pan and Wendy) Kuvittanut Björn Landström. Tyyni Tuulion suomennoksen tarkistanut ja jälkisanat kirjoittanut Alice Martin.En ole itse lukenut tätä kirjaa, mutta mieheni luki sen tytöillemme iltasaduksi. Kuuntelijat olivat lukuhetkellä kaksi-, kolmi- ja viisivuotiaat, ja ainakin kaksi vanhinta kuunteli mielenkiinnolla. Tarinan hahmot olivat heille ennestään tuttuja - en tosin tiedä mistä, koska (toisin kuin minä) he eivät ole nähneet Disneyn Peter Pan -elokuvaa. No, Helinä-keiju on ainakin tuttu uudehkon nimikkoelokuvansa mainoksista ja lukuisista oheistuotteista.
Ihmettelin kirjastossa tätä kirjaa ja toista, paksumpaa versiota. Kumpi näistä on se aito ja alkuperäinen (käännöksiä toki molemmat)? Molemmissa oli mustavalkokuvitus, ja koska meidän perheen lukujakunta on varsin nuorta, päädyin lyhyempään (127 s.) versioon. Itse luin kirjasta vain jälkisanat "Tyyni Tuulion Peter Pan" jotka vastasivat kirjaston hyllyn ääressä syntyneisiin kysymyksiin.
Martin kertoo, että Barrien Peter Pan -näytelmän ensi ilta oli vuonna 1904. Barrien muokkaama kirja ilmestyi 1911, ja siitä tehtiin useita lyhennelmiä. Ensimmäinen suomennos Pekka Poikanen ilmestyi 1922 kuvauksella "englannista mukaillen suomensi Tyyni Haapanen-Tallgren". Alkuteosta ei ajan tavan mukaan mainittu. Disneyn elokuvan myötä kirjasta tehtiin uusi, Peter Pan -niminen laitos 1954. Peter-pakkaa sekoitti se, että Tuulion/Tallgrenin suomennoksen uudistaja käytti eri englanninkielistä laitosta kuin Tuulio... Kirja, joka meidän perheessä luettiin, on siis Alice Martinin uudistama versio Tuulion käännöksen vuonna 1954 muokatusta versiosta, joka pohjautuu ainakin kahteen, jonkun muun kuin Barrierin, kirjoittamaan Peter Pan -versioon. Sekavaa? Kyllä, mutta onneksi itse tarina (versioineen, muokkauksineen, suomennoksineen) toimii.
Suosittelen tätä laitosta pienille lapsille ääneen luettavaksi tai pikkukoululaisille omaksi lukemiseksi (teksikoko on kohtalaisen isoa). Isommille lapsille ja aikuisille saattaa joku pidempi (ja jännittävämpi), kenties "alkuperäisempikin" versio olla antoisampi. Uteliaosuuteni heräsi sen verran, että taidan seuraavalla kirjastoreissulla lainata sen pidemmän version.
P.S. Tämä on iPhone-bloggaus, joten lisään kuvan/t ym. myöhemmin...
Meillä myös 2- ja 4-vuotiaat tykkäävät Peter Panista. Heidän sankarinsa tarinassa on kuitenkin Kapteeni Koukku :-), mikä on aika kiinnostavaa, kun kapteenille käy kuitenkin sadussa kalpaten.
VastaaPoistaOlen ajatellut itsekin tehdä Peter Panista blogipostauksen, kun kirja on meillä kestosuosikki. Ehkäpä tämä sinun kirjoituksesi antaa sysäyksen! :-)
Kiva kuulla Paula, että teilläkin tykätään Peter Panista! Jotenkin arvelisin, että teillä on poikia...? Meidän tyttöjen suosikit ovat Helinä-keiju sekä Leena/Wendy.
VastaaPoistaJään odottamaan postaustasi - ja sitä, mitä versiota teillä luetaan :)
Meillä oli nimenomaan tämä versio kirjasta ja se oli peräisin äitini lapsuudesta. Kovin oli rispaantuneeksi luettu minun lapsuuteeni eli 70-luvun jälkipuoliskolle saavuttaessa :)
VastaaPoistaVau, teillä olikin sitten oikea aarre! Onko nide vielä tallessa? Tuo kuvitus on mielestäni yllättävän moderni, olisin voinut uskoa sen olevan ihan uusi.
VastaaPoistaKyllä nide on vielä tallessa, selkämys vain on aika rispaantunut. Ja piirrosten päälle joku pikkuriiviö on värittänyt puuväreillä.. ;)
VastaaPoistaMeidän sukupolvi on menettänyt paljon värityshupia, kun kirjoissa on nykyään värikuvat :)
VastaaPoistaHeipä hei! Eikös Peter Panista ole vasta hiljan ilmestynyt kokonainen suomennos. Suomentaja on Sari Karhulahti...
VastaaPoistaItsellä vielä lukematta, mutta tuohon suomennokseen ajattelin tarttua. FindingNeverland -elokuva vei mukanaan. :) Lukemisen iloa!
Luin tämän Gutenbergistä, ja oli hyvä kirja, ja hieman ironinenkin, koira lastenvahtina, ja isän kuvaus ... :)
VastaaPoista