Näytetään tekstit, joissa on tunniste Grimmin veljekset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Grimmin veljekset. Näytä kaikki tekstit

lauantai 10. maaliskuuta 2012

Jacob & Wilhelm Grimm: Grimmin satuaarteita



Jakob & Wilhelm Grimm: Grimmin satuaarteita
Kuvittanut Svend Otto S.
Suomentaneet Anja-Liisa Vartiainen, L. Aro ja Anni Swan.
Wsoy 2011. 280 sivua.

Hyviä satukokoelmia ei voi ilmestyä koskaan liikaa, sisältävätpä ne sitten aivan uusia satuja tai rakastettuja klassikoita. Vaikka pastellinsävyiset, glitter-kantiset satukokoelmat saattavat vedota lapsiin, niin rikkaalla kielellä kerrotut, monikerroksiset sadut tarjoavat paljon enemmän. Aikuinenkin iloitsee laadukkaasta käännöksestä, satujen perinteisestä rakenteesta, elävistä hahmoista ja hienosta kuvituksesta lukiessaan Grimmin satuaarteita. Kokoelma sisältää sadut Tuhkimo, Urhea pikku räätäli, Saapasjalkakissa, Peukaloinen, Susi ja seitsemän pientä kiliä, Bremenin soittoniekat, Prinsessa Ruusunen, Hannu ja Kerttu, Punahilkka, Lumikki sekä Taikapöytä, kulta-aasi ja ryhmysauva.

Lumikki-sadun kuvitusta. (Klikkaa isommiksi)

Tarinoiden käänteitä ja loppuratkaisuja ei ole siloiteltu samalla tavalla kuin monissa nykyversioissa, vaan paha saa palkkansa: kyyhkyset nokkivat ilkeiden sisarpuolten silmät ja Lumikin paha äitipuoli joutuu tanssimaan tulikuumilla rautakengillä itsensä kuoliaaksi. Sadut eivät ole kuitenkaan "alkuperäisiä" Grimmin satuja, joissa on hyvinkin raakoja juttuja, vaan lapsille sovitettuja ja runsain värikuvin kuvitettuja.

Esimerkiksi Tuhkimo-satu on tässä kokoelmassa kerrottu vivahteikkaammin, sydäntäsärkevämmin ja monimutkaisemmin juonenkääntein kuin Disney-versioissa. Tuhkimo nukkuu kirjaimellisesti uunin tuhkissa ja itkee kuolleen äitinsä haudalla. Hyvä haltijatar ei Grimmin Tuhkimossa esiinny, vaan Tuhkimo saa apua äitinsä haudalle istuttamaltaan pähkinäpuulta. Perinteisten satujen tyyliin keskeiset asiat toistuvat kolme kertaa: Tuhkimo joutuu suorittamaan kolme äitipuolensa määräämää tehtävää, ennen kuin saa luvan lähteä tanssiaisiin, prinssin tanssiaiset järjestetään kolmena perättäisenä iltana ja luonnollisesti lasikenkää sovitetaan Tuhkimon kotitalossa kolme kertaa, ensin isojalkaisille sisarpuolille ja lopulta menestyksekkäästi Tuhkimolle. Kyyhkysillä on tarinassa oma tärkeä roolinsa.
Tuhkimo piiloutuu kyyhkyslakkaan tanssiaisten jälkeen.

Tuhkimo-sadun kuvitusta.

Suomennokset ovat ilmestyneet alunperin jo 1960-1990-luvuilla (Anni Swanin suomennos sadusta Taikapöytä, kulta-aasi ja ryhmysauva tarkistettuna 1989), mutta niissä ei ole häiritsevää vanhahtavuutta. Myös Svend Otto S.:n upeat kuvitukset ovat samalta aikakaudelta, ja ne ovat kestäneet aikaa vielä paremmin. Svend Otto S.:n kuvissa on luonnetta, liikettä ja väriä.
Kuvitusta satuun Bremenin soittoniekat.

Minulle tämä kokoelma tarjosi yllättäen hauskan nostalgiamatkan: meillä oli lapsena yksittäisenä kuvakirjana yksi kokoelman saduista, Bremenin soittoniekat. Muut sadut eivät olleet minulle Svend Otto S.:n kuvituksina ennalta tuttuja, mutta tarinoista oli vieraampi vain Taikapöytä, kulta-aasi ja ryhmysauva.

Sadun Bremenin soittoniekat kuvitusta.

Varsinkin kuusivuotiaamme rakasti näitä satuja ja myös nelivuotias kuunteli sujuvasti (silloin kun ei nukahtanut kesken iltasadun), ja halusi katsella kuvia itsekseenkin. Sadut ovat melko pitkiä (noin 25 kuvitettua sivua per satu) ja juonet sen verran monimutkaisia, että ihan perheen pienimpien kokoelma tämä ei ole.