maanantai 21. tammikuuta 2013

Tove Jansson & Per Olov Jansson: Outo vieras Muumitalossa



Tove Jansson (teksti) ja Per Olov Jansson (valokuvat): Outo vieras Muumitalossa
Skurken i Muminhuset, suom. Panu Pekkarinen.
Wsoy 2010 (4.painos)

- Haisuli, sanoi Muumipappa. - Tule esiin. Sinä olet tehnyt nolon tempun. 
- Tunnetko sinä hänet? Muumipeikon äiti kysyi varovasti.
- No tavallaan, Muumipappa vastasi. - Voipa sanoa että me olemme vanhoja salaisia tuttavia. Kyllähän sinä tiedät että kaikkia salaisia tuttavia ei esitellä perheelle.
- Tottahan toki, sanoi Muumimamma. - Mitä jos raottaisit ovea ja päästäisit vähän ilmaa sisään? Hei, Haisuli, minä olen Muumipeikon äiti. ole hyvä ja käy istumaan.

Outo vieras Muumitalossa on Tove Janssonin viimeiseksi jäänyt muumikirja, jonka kuvituksena ei ole Toven piirroksia vaan hänen veljensä Per Olov Janssonin valokuvia Tove Janssonin, Tuulikki Pietilän ja Pertti Eistolan rakentamasta Muumitalosta. Ylen uutisen mukaan tätä Tampereen taidemuseossa sijaitsevaa Muumimaailmaa ollaan parhaillaan muuttamassa Onkiniemeen, ja talosta on löytynyt Toven sinne kätkemiä yllätyksiä.


Ostin Outo vieras Muumitalossa -kirjan jokin aika sitten ja mies luki sen kertaalleen lapsille iltasaduksi. Lauantaina luin itse Oudon vieraan lapsille ääneen ja nelivuotias olisi halunnut kuulla sen heti uudestaan. Silloin en ehtinyt, mutta luin kirjan uudestaan tänä aamuna. Outo vieras Muumitalossa on melko perinteisen pituinen kuvakirja; tekstiä on jonkin verran, mutta kirjan lukee helposti kertaistumalta. Vaikka meillä on luettu sekä japanilaisanimaatioon perustuvia uudempia muumikuvakirjoja että Toven alkuperäisiä muumiromaaneja, viimeksi ihan hiljattain Taikatalvi, on Oudon vieraan maailma sen verra erilainen, että on aivan paikallaan lukeakin se useampaan kertaan lyhyen ajan sisällä (lapset toki rakastavat kirjojen uudelleenlukemista muutenkin).

Kirjan henkilökaarti on laaja; tuttuja hahmoja on niin Tove Janssonin kuvakirjasta Kuka lohduttaisi Nyytiä kuin muumiromaaneistakin, esimerkiksi Miskan muistan seikkailleen ainakin Vaarallisessa juhannuksessa ja Homssu taas on tuttu ainakin Muumilaakson marraskuusta. Taikurin hatusta tuttuja Tiuhtia ja Viuhtia ei tekstissä mainita, mutta heidät voi matkalaukkuineen selvästi tunnistaa kuvituksesta. Mukana ovat myös muun muassa Nipsu, Tuutikki, Nuuskamuikkunen, Niiskuneiti ja Mymmeli, mutta pääosissa ovat Pikku Myy, Muumiperheen jäsenet sekä itse "outo vieras", Haisuli, jota kirjassa luonnehditaan lurjukseksi, merirosvoksi ja - hieman yllättäen - Muumipapan salaiseksi ystäväksi.

Kirjan tapahtumat sijoittuvat Muumitaloon, josta osa on hämmentävästi vähän kuin laiva - Muumipappa viihtyy kajuutassa ja kutsuu parvekkeen kaidetta reelingiksi. Lukijaa ilahduttavat monet isot kuvat Muumitalon eri huoneista ja kerroksista - salongista, majakkatornista, kellarista ja ullakolta.


Kirjan tunnelma on ihanan salaperäinen. Muumitalon väki on menossa nukkumaan, mutta kaikilla on epämääräinen tunne siitä, että jotakin on tapahtumassa. Kun huonekaluja alkaa mennä rikki, puolet juhannukseksi säästettävästä parhaasta hillosta on syöty ja kaikkialla tuntuu outo haju, alkavat yhden jos toisenkin pikku otuksen epäilykset herätä...


Kirjasta löytyy juttua myös Lumiomena ja Leena Lumi -blogeista.




11 kommenttia:

  1. Tämä oli niin ihana ja kuvia jäi katsomaan ja kaipasi asumaan muumitaloon.

    Ulkoasuun oli panostettu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena, kyllä - Muumitaloon olisi ihana muuttaa! :)

      Pitääkin joskus käydä katsomassa tuota Muumimaailmaa, jahka se on saatu onnellisesti sijoitettua uuteen paikkaan.

      Poista
  2. Oi, tämä on minun ja poikieni kestosuosikki! Aivan uniikki kappale <3

    VastaaPoista
  3. Annika K., hauska kuulla, että teilläkin tykätään tästä :)

    VastaaPoista
  4. Tampereen Muumilaakso on muuttanut toistaiseksi Taidemuseon alakertaan vuoden alusta. http://muumilaakso.tampere.fi/

    Se on oikeasti paikka, jossa kannattaa käydä. Siellä on mm. kaikki Toven originaalikuvitukset ja paljon muumikuvaelmia samoilta tekijöiltä kuin tuo muumitalo. Ainakin edellisessä paikassa tunnelma oli taianomainen ja kaukana kiireestä ja melusta. Ja ainakin meidän lapset viihtyi siellä hyvin.

    En itse ole suostunut käymään Naantalin Muumimaailmassa, mutta kuvittelisin sen aivan erilaiseksi kuin tämä. Eikä lapsillekaan aina tarvitse olla vauhtia ja melskettä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vauhko, kiitos tiedosta! Täytyypä tosiaan käydä tuolla, kuulostaa sellaiselta Muumimaailmalta josta minäkin tykkäisin! Naantali ei houkuttele minuakaan, monestakin syystä, eivätkä lapset ole keksineet, että sinne pitäisi päästä.

      Poista
  5. Outo vieras Muumitalossa on viehättävä, nimenomaan viehättävä! Tunnelma on sopivan jännittävä lapsille ja me aikuiset nautimme Tove Janssonin kirjoittamasta tarinasta ja muumitalosta. Ihana kirja omistaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, tää oli jopa mun mielestä aika jännittävä! ;) Hahmot oli jotenkin vähän erilaisia kuin muissa muumeissa, en esim. muista että Muumipapan ja Haisulin välillä olisi muumiromaaneissa mainittu joku kytkös :-)

      Poista
  6. mä kävin akttoo tätä monena vuonna peräkkäin tampereen muumilaaksossa eli siellä kirjaston alla vai mikä paikka se nyt olikaan :)
    ei koskaan kyllästynyt tähän! edelleenkin musta on huikeaa että siitä löytyi yllätyksiä ihan tovemaista! :)
    toi on upea talo ja kirjanakin hieno! ai mua alko nyt kyllä muumituttaa :) muumit on mahtavia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Akissfromthepast, voi ei, mun "matkakuume" Muumilaaksoon vain kasvaa!

      Poista