Näytetään tekstit, joissa on tunniste Krauss Lawrence M.. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Krauss Lawrence M.. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 4. toukokuuta 2014
Lawrence M. Krauss: Universumi tyhjyydestä
Lawrence M. Krauss: Universumi tyhjyydestä
Miksi maailmassa on jotain tyhjyyden sijasta
Universe from Nothing, suom. Veli-Pekka Ketola.
Basam Books 2013, 254 sivua .
Onneksi tähdet räjähtävät aika harvoin, suunnilleen kerran sadassa vuodessa galaksia kohti. On kuitenkin hyvä, että näin käy, koska muuten meitä ei olisi. Yksi runollisimmista universumia koskevista faktoista on se, että periaatteessa kehosi jokainen kehosi atomi on aikanaan ollut räjähtäneen tähden sisällä. Lisäksi vasemman kätesi atomit ovat todennäköisesti peräisin eri tähdestä kuin oikean kätesi atomit. Me kaikki olemme kirjaimellisesti tähtilapsia. ja kehomme on tehty tähtipölystä.
Kosmologi Lawrence M. Kraussin Universumi tyhjyydestä esittelee kansantajuisesti vastausvaihtoehtoja alaotsikon kiehtovaan kysymykseen: miksi jotakin on olemassa, miten tyhjästä voi syntyä kokonainen maailmankaikkeus? Kaiken alun lisäksi Krauss avaa myös kaiken loppua esitellen teorioita universumin viimeisistä hetkistä. Krauss korostaa, että kaikki pohjautuu luonnonlakeihin; filosofien ja teologien pohdinnoilla ei ole sijaa kosmologin maailmankuvassa. Kaikki tieto perustuu tarkoille havainnoille ja laskelmille.
Vaikka kirja on tosiaan kirjoitettu yleistajuisesti ja ymmärsin periaattessa kirjan esittelemät asiat, niin loppujen lopuksi en voi kuin vain luottaa siihen, että universumin asiat ovat todella kutakuinkin niin kuin alan tutkijat ne esittävät. On kuulemma ihan matemaattisesti laskettu, että alkuräjähdys tapahtui silloin ja silloin ja että universumi laajenee näin ja noin.
Pidin kovasti Universumi tyhjyydestä -kirjan leppoisasta, kuvailevasta ja havainnollisesta tyylistä. Kosmologinen, tutkimustuloksile perustuva maailmankuva ei totisesti tarkoita, että asiat pitäisi ilmaista kuibasti. Päinvastoin, avasuus saa kosmologin paikoin aivan runolliseksi ja kaunopuheiseksi, huumorin pilkettä unohtamatta. Minulle jäi kirjasta erityisesti mieleen kohta, jossa Krauss kertoi pitävänsä aina lompakossaan pientä paperilappua, josta löytyi luettelo alkuaineista tai jotain sinne päin*. Tähän pieneen paperilappuun Krauss kertoi turvautuvansa aina, kun joku kiistäisi alkuräjähdyksen. Pienestä se on kiinni, oikeastaan kaikki on.
*oikeus epämääräisyysksiin ja väärinymmärryksiinmpidätetään tässä postauksessa bloggaajan humanisti-taustaan vedoten.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)