sunnuntai 23. lokakuuta 2011
Tätä odotan: P. D. James, Death Comes to Pemberley
Helsingin sanomien kulttuurisivuilla oli tänään herkullinen uutinen: klassisen brittidekkarin Grand old Damelta P. D. Jamesilta ilmestyy pian Jane Austenin maailmaan sijoittuva romaani Death Comes to Pemberley. Dekkarin tapahtumat sijoittuvat vuoteen 1803, kun Elizabeth Bennet ja Fitzwilliam Darcy ovat olleet naimisissa kuusi vuotta ja elävät onnellisina Pemberleyssään kahden pojan vanhempina. Juuri ennen syystanssiaisia Elizabethin sisko Lydia Wickham ratsastaa kartanon pihaan ja kertoo, että hänen miehensä on murhattu.
Yleensä ottaen suhtaudun kielteisesti klassikkoteosten jatko-osiin, varsinkin sellaisiin viihteellisiin, raflaavilla juonenkäänteillä maustettuihin tekeleisiin, jossa taitavan alkuperäiskirjailijan huolella luomat henkilöhahmot muuttuvat persoonallisuudeltaan ja alkavat ajatella ja tuntea kuin modernit ihmiset. Joku "Ylpeys, ennakkoluulo ja zombit" onkin sitten jo herjausta... Jostain syystä P. D. Jamesin kohdalla suhtaudun asiaan toisin. James on niin taitava kirjailija ja yksi suosikkidekkaristeistani. Ja kun romaanissa otetaan päiviltä raivostuttava Mr. Wickham... Varmaan myös joku muu henkilöhahmoista pääsee hengestään, mutta sitä aion jännittää sitten aikanaan, kun Death Comes to Pemberley suomennetaan.
Toisaalta olo tuntuu haikealta: kirjoittaako nyt 91-vuotias James enää Dalglieshista? No, minulla on muutama varhaisempi Dalgliesh-dekkari vielä lukematta, ehkä pärjään niiden avulla tätä uutuutta suomeksi odotellessa...
Onko muita, jotka kiinnostuivat tästä Austenin maailmaan sijoittuvasta murhamysteeristä - vai onko joku pöyristynyt, että Pemberleyn perhepiirissään tapahtuu murha?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Maria, no aivan odotin, että eikö kukaan Jane Austen -fani tähän tartu,-)
VastaaPoistaTiedätkö, P.D.James oli minun ensimmäinen kirjailijaidolini. Lähdin täältä kaukaa jopa Kirjojen Yöhön Helsinkiin, hakemaan signeerausta hänen äärettömän hyvään Totuus ja Toiveet jännityskirjaansa. Hänen alkupään dekkarinsa ovat kultaa. Nyt olen luovuttanut, sillä Damen teksti ei enää tavoita minua.
Minäkin luin tästä uusimmasta Ruumiin kulttuurista (jossa muuten vihdoin se Kate Morton-juttuni ja + arvioni kirjasta) ja kiinnostuin kyllä! P.D.Jamesilla jos kellä on jotenkin 'oikeus' kajota Austeniin...
VastaaPoistaTuota Leenan mainitsemaa Totuus ja toiveet on moni kehunut - löysin se kirjaston ilmaishyllystä, nyt pitäisi vielä ehtiä lukea se!
Ajatus puistattaa. Ei siksi, että minulla olisi jotakin P.D. Jamesia vastaan (en ole lukenut hänen teoksiaan), vaan juurikin siksi, että inhoan klassikkojen jatkamista.
VastaaPoistaOlen kyllä itse fanfiction-kirjoittaja, mutta fanficin idea on nimenomaan sen yksityisyys ja se, ettei sitä julkaista myytäväksi.
Näistä tällaisista tulee aina rahastuksen maku suuhun.
En suostu uskomaan, että P.D. Jamesin kohdalla on kyse rahastuksesta. En, en! Ei voi olla. Hän on jo saavuttanut kaiken mahdollisen... hyvä tai huono, tämä on pakko lukea! Luultavasti hyvä! Olisipa hauska lukea k-y-p-s-ä ja järkeenkäypä näkemys siitä, miten Elizabeth ja rakas herra Darcy yhteiseloaan jatkavat....
VastaaPoista*hiipii Amazon.co.uk:n sivuille etsimään ennakkotilausnamikkaa*
Minua kyllä kiinnostaa! Jatko-osissa on se hyvä puoli, ettei niiltä odota liikoja, joten voi yllättyä positiivisesti. Tykkäsin muuten zombiversiostakin, vaikka ajatus etukäteen pöyristytti.
VastaaPoistaLeena, sekä Austenin että Jamesin fanina oli pakko tarttua tähän ;). Totuus ja toiveet on hyvä, mutta olen tykännyt kyllä myös esim. Murhahuoneesta ja Majakasta, jotka ovat niitä uudempia. Joskus viime tai toissavuonna (?) suomennettiin vanhempi Dalgliesh-dekkari Todistajan kuolema, en vain ole vielä ehtinyt lukemaan...
VastaaPoistaLumikko, ihanaa, että jonkun muunkin mielestä James on jotenkin erityisasemassa tässä :). Sinullakin siis yksi vanhempi James odottamassa lukuaikaansa! Täytyypä yrittää etsiä tuo Ruumiin kulttuuri käsiini.
Morre, ymmärrän kantasi, olen itsekin yleensä samaa mieltä. Jotenkin dekkarigenre tässä etäännyttää niin, että en usko että Death Comes to Pemberley ei tunnu jatko-osalta.
Vielä puolustelen Jamesia sen verran, että ainakaan hänen osaltaan ei liene kyse rahastuksesta (taitaa olla ihan varoissaan), vaan oikeasti on halunnut kirjoittaa tällaisen kirjan. Kustantaja toki asia erikseen, mutta lähes mikä tahansa, mitä James julkaisee, myy hyvin. Dalgliesh myisi todennäköisesti paremmin kuin Austen-teema.
Samoilla linjoilla kanssasi, Booksy - ei yhdeksänkymppinen menestyskirjailija halua enää rahastaa, ainakaan ihailemansa kirjailijan kohdalla. Minäkin harkitsen tuon alkukielisen version ostamista, mutta koska luen englantia hitaammin kuin suomea ja jamesit ovat yleensä tiiliskiviä, pelkään että suomennos ehtii kuitenkin ilmestyä ennen kuin kirja on luettu.
VastaaPoistaNiin ja minäkin kurkistan mielelläni tyylillä kirjoitettuun näkemykseen Darcyjen avioliitosta :).
Amma, muistelinkin että joku seuraamani bloggaaja tai parikin on blogannut noista zombeista, en tosin ole lukenut juttua. Meinasin lieventää, että "ymmärrän jos joku tykkää", vaikka enhän minä oikeasti ymmärrä :D. Kaikki zombi( ja vampyyri)jutut ovat minulle no thanks!
Jatko-osilta ei tosiaan yleensä odota kovin kummoisia. Scarletista pidin kyllä, halusin niin kovasti että Scarlett ja Rhett saavat toisensa ;). Ja Jean Rhysin Siintää Sargassomeri on aivan omassa luokassaan, sehän ei ole jatko-osa mutta hyödyntää Kotiopettajattaren romaanin henkilöitä ja asetelmia.
Yleensä inhoan kaikenlaisia jatko-osia tai joidenkin kirjojen maineella ratsastamisella, mutta tätä odotan innolla. Olen samaa mieltä siitä, mitä täällä on jo sanottu: P.D. James ja Ylpeys ja ennakkoluulo on varmasti oiva yhdistelmä.
VastaaPoistaPitäisiköhän tämä lukea ihan englanniksi? :)
Odotan odotan!!!
VastaaPoistaJa sinun ja Katjan postauksia siitä.Aivan mahtava yllätys kirja.
En ajatellutkaan juuri Jamesia tuolla rahastuksella, vaan jatko-osia ylipäätään.
VastaaPoistaYmmärrän myös tarpeen kirjoittaa jatkoa (tietysti - olenhan tehnyt niin itsekin!).
Mutta jotenkin en ymmärrä tarvetta julkaista sitä. Rahastus, toisen maineella ratsastaminen (vaikka sitä omaakin mainetta olisi), pistää alkuperäistä paremmaksi... Motiivi vain ei aukene.
Jotenkin eri asia, jos kyseessä on laaja sarja, jota kirjoittaa useampi ihminen alkuperäisten tekijöiden luvalla (esimerkiksi fantasiassa Dragonlance ja Forgotten Realms).
Joo. Olen ahdasmielinen :D
Oi, on se ihanaa että täällä blogistaniassa tiedotetaan tällaisista asioista joista olisi muuten aivan pihalla. Tässä juuri puoli tuntia BBC:n Y&E:stä viimeisen jakson katsoneena tämä kiinnostaa erittäin paljon.. Ja jos vielä Wickham on päästetty päiviltä niin mikäs siinä :D Alanpa siis kuikuilla tuleeko tätä kirjastoon.
VastaaPoista(P.D.James ei muuten ole minulle yhtään tuttu, tuntuupa olo nyt kovin sivistymättömältä!)
Katja, ihanaa löytää lisää hengenheimolaisia, joiden mieltä ajatus Jamesin murhamysteeristä Austenin maisemissa kutkuttaa! Ja sinäkin, Maria! :) Melkein arkailin postata tästä, ajattelin että paljastan vähemmän kultivoituneen puolen kirjamaustani ja joudun Jane Austen -puritaanien lyttäämäksi ;).
VastaaPoistaKatja, harkitsen tuota englanniksi lukemista vielä omalla kohdallani... Siihen vaikuttaa ihan kirjan engl. kielisen kirjan hintakin ja kirjan oletettu suomennosaikataulu - pitääpä tiedustella kustantajalta. Otava on ainakin nuo viimeisimmät James-suomennokset julkaissut.
Morre, luulen, että ammattikirjailija ei edes osaisi kirjoittaa muuta kuin julkaistakseen - toki ymmärrän myös sen, että tavoitteellinen kirjoittaja voi kirjoittaa sekä "ihan omaa" tekstiä julkaistavaksi että fanfictionia omaksi ilokseen. Mutta kirjailijahan julkaisee jakaakseen asioita, kuten me bloggaritkin :).
VastaaPoistaKiva että on erilaisia mielipiteitä tästäkin (luulen, että kirjablogeissa ollaan usein ihan hiljaa, jos ollaan eri mieltä, mikä on hassua). Olen itsekin aika tiukkapipo monissa
(erityisesti lempikirjailijoideni teoksiin) liittyvissä "aitous"asioissa :).
(Niin ja jatko-osat tosiaan ovat lähes aina rahastusta - joskus jopa alkuperäisen kirjailijan kirjoittamat.)
Kiitos Linnea, vähän noloilen näitä "päivän hesarissa" -juttuja mutta kiva että ne tosiaan toimivat joillekin tiedotuksena, ja saapahan vaihtaa ajatuksia aiheesta. Sinä onnekas varmaan löydätkin jossain vaiheessa tuon kirjan kirjastosta, tänne pk-seudun ulkopuolelle ei juuri englanninkielisiä romaaneja hankita lainattaviksi...
Minäkään en ollut lukenut Jamesia ennen opintojen dekkarikurssia muutama vuosi sitten. Luimme Jamesin Kuoleman maun ja ihastuin. (Luulin sitä ennen, että P. D. James on mies.) Pitääpä lisätä linkki vaikka Wikipediaan tuohon Jamesin nimen kohdalle.
Hei Maria olipas kiinnostavaa lukea tästä! Haluan kyllä lukea kirjan, kun joskus ilmestyy suomeksi. Kiinnostaa Jane Austen asetelma ja intertekstuaalisuus on aina kiehtonut minua. Mutta en ole tainnut muuten Jamesin dekkareita lukea, en ole ihan varma. Mitä suosittelisit?
VastaaPoistaToisaalla mainitsinkin jo olevani kiinnostunut, ja kuten muut huomauttivat, se että kirjoittaja on P.D.James (olen pari kirjaansa lukenut, ei suosikkejani mutta kiinnostavia kuitenkin) kertoo että kyseessä ei ole rahastus tai muunlainenkaan pyrkyryys, ilmeisesti James vain on halunnut kirjoittaa tämän.
VastaaPoistaMuuten arvelen että muiden kirjoittamien jatko-osien tapaan Jamesilla on jonkin verran erilaisia näkemyksiä joidenkin henkilöiden luonteesta tai käytöksestä kuin minulla, mutta sellaista sattuu, kunhan ei ihan liikaa tehdä väkivaltaa Austenille...
Aloin myös pohtia että ei tule mieleen yhtään historiallista dekkaria joka sijoittuisi tuohon aikaan, mikä sinänsä on jo merkillistä, sinänsä tuo aika tarjoaisi varmasti kiinnostavan pohjan ihan uusillekin hahmoille.
Jos toisen genrekirjallisuuden lajin, fantasian, sekoittaminen Austen-miljööseen kiinnostaa niin pitää vinkata Patricia Wreden ja Caroline Stevermerin hilpeä kirjeromaani Sorcery & Cecelia, or The Enchanted Chocolate Pot (being the correspondence of two Young Ladies of Quality regarding various Magical Scandals in London and the Country), mainio teos.
Kiva Sara, että sinäkin kiinnostuit :). Koska pidät intertekstuaalisuudesta - ja Woolfista - niin suosittelen Jamesin Majakkaa, jossa viitataan Woolfin samannimiseen romaaniin hyvin löyhästi, mutta kuitenkin.
VastaaPoistaEn ole lukenut ihan kaikkia (suomennettujakaan) Jameseja, mutta ne jotka olen lukenut, ovat kaikki olleet mieluisia. Vähän tahtovat sekoittuakin päässä, mitä tapahtui missäkin... Niin no, Cordelia Gray -kirjoista en ole innostunut vaan nimenomaan Dalgliesh-dekkareista. Kuten Leena totesi, Totuus ja toiveet on hyvä, Rikoskirjailijan kuolema taas taitaa olla ensimmäinen Dalgliesh joten siitä olisi ehkä hyvä aloittaa... :)
Jamesin dekkareissa minua kiehtoo ennen muuta yhteiskunnan, ihmisten ja miljöiden kuvaus. Aika jänniäkin kirjat ovat, ainakin kaltaiselleni arkajalle :).
Hdcanis, Jamesin ei tosiaan tarvitse enää tavoitella mainetta ja mammonaa vaan hän voi kirjoittaa mitä haluaa - ja ainakin ennakkotietojen mukaan se on sellaista, mikä kiinnostaa meitä lukijoitakin!
VastaaPoistaHmm, tosiaan mielenkiintoista lukea, millaisina James näkee Elizabethin ja muut. Darcyhan on aika otollinen hahmo jatkiksille, sillä Austen kertoo hänen sisäisestä elämästään loppujen lopuksi hyvin vähän. Elizabeth onkin sitten vaikeampi ja herkempi hahmo...
Minäkin tässä mietin, että minua kiinnostaisi 1800-luvun alkupuolen Englantiin sijoittuva James-dekkari ihan yhtä lailla, Austen-hahmoja tai ei :).
Kiitos kirjavinkistä, ainakin nimi kuulostaa todella lupaavalta :).
Olen lukenut P. D. Jamesin kirjoja siitä asti, kun kuulin hänen pitävän 1980-luvulla esitelmän Torontossa. Hän oli säkenöivän älykäs, hauska ja miellyttävä.
VastaaPoistaHän on puhunut aina Jane Austenista, ja sanoo Austenin vaikuttaneen häneen eniten. James on erittäin ansioitunut kirjailija. Hänen kielensä on kaunista.
Videohaastattelujen mukaan hän on yhtä älykäs ja henkevä kuin ennenkin. Blogissani on linkki yhteen haastatteluun.
Anna Amnell, ihanaa, että James nyt uskalsi sijoittaa romaaninsa ihailemansa Austenin maailmaan. Jamesin kieli on tosiaan rikasta ja se osittain tekee kirjoista niin miellyttäviä tällaisen ei-niin-dekkarisuuntautuneen lukijan lukea.
VastaaPoistaMaria, minulla on tuo mainitsemasi Todistajan kuolema hyllyssä odottamassa lukemista. Muita Dalgliesh-kirjoja olen lukenut monta.
VastaaPoistaMinäkään en ole yleensä innostunut jatko-osista, mutta Austen ja James - saattaisi onnistua.
Margit, hauska että sinullakin on tuo Todistajan kuolema odottomassa. Olen lukenut siitä muutaman sivun ja vaikutti lupaavalta kyllä, mutta lukemista odottavia kirjoja on niin paljon. Nyt tartun päättäväisesti Watersin Vieras kartanossa -tiiliskiveen, sillä parin viikon päästä joudun palauttamaan sen kirjastoon.
VastaaPoista"Joku "Ylpeys, ennakkoluulo ja zombit" onkin sitten jo herjausta.."
VastaaPoistaOlin niin samaa mieltä, kunnes sain kirjan lahjaksi (ja mietin, että tähänkö suhteeni poikaystävään päättyy, eikö se lainkaan tunne kirjamakuani...) ja luin kirjan ja totesin, että tämähän oli hyvä. Ja ihan oikeasti Austenin ystävänä ja klassikoiden sotkemista vihaavana minä pidin siitä ihan aidon oikeasti.
Turhan kulmat kurtussa sitä ei kannattanut lukea, mutta muuten.
Jatko-osat sitten onkin asia erikseen. Toisaalta tämä kiinnostaa, koska se perustuu kuitenkin niin tunnettuun klassikkoon. Toisaalta juuri se, että jos kirja kaipaisi jatko-osaa, Austen olisi sen itse kirjoittanut. Sitten kun tästä tehdään elokuva, niin...
Mutta kirjallisuuskin on viihdettä, toisten lainailua tapahtuu koko ajan.
Katri, minun suhtautumiseeni tuota zombikirjaa ja mitä niitä kaikkia merihirviöitä onkaan vaikutaa se, että en lue enkä katso ylipäätään mitään zombifiktiota. Voin kuvitella, että jos kaiken maailman örkit eivät mene mukavuusalueen ulkopuolelle niin tuo voi olla ihan hupaisaa parodiaa :).
VastaaPoistaTavallaan en ajattele tuota Death Comes to Pemberleyta jatko-osana; en ajattele, että "näin Elizabethin ja Darcyn tarina jatkuu oikeasti", vaan pidän Jamesin kirjaa selkeästi erillisenä teoksena, jossa vain on Austenin henkilöhahmoja ja tapahtumapaikkoja (saiko tästä selityksestä mitään tolkkua ;)). Muuten en uskaltaisi lukea sitä, sillä siinähän saattaa esim. kuolla joku suosikkihahmoni!
Mie ainakin ihan innostuin tästä täysillä, sillä olen sekä Austenin että Jamesin fani. Olen lukenut aika lailla Dalgliesh-dekkareita ja pitänyt niistä kovasti. Myös niiden pohjalta tehdyt tv-elokuvat (vai oliko kyseessä sarja) ovat laadukkaita. Eli lukulistalle menee, kunhan ilmestyy suomeksi (englanniksi en nyt tuota yritä lukea, kun projektinani on nyt lukea ne pari Montgomeryn kertomuskokoelmaa, joista kirjoitit aiemmin).
VastaaPoistaAnna Elina, jos tämän jaksaisi lukea englanniksi niin tämä olisi täydellinen kirja TB-haasteeseen :D. Mutta pelkäänpä, että minäkin joudun odottelemaan suomennosta, vaikka olisi houkuttelevaa tilata kirja ja vähän ennakkokurkkia...
VastaaPoistaKivoja hetkiä Montgomeryn kertomusten parissa, itse olen juuri aloittanut lukemaan (Vieras kartanossa -romaanin ohella) Rubion Montgomery-elämäkertaa, siinä minulle enkkua hetkeksi... :)
Oi mikä uutinen! Minultakin tämä olisi mennyt ohi jos et olisi kirjoittanut tästä blogiisi! Kirja menee selkeästi must read -listalle! :)
VastaaPoistaLue juuri P. D. James Pemberley -kirjaa. Olen jotenkin ymmällä. Se on jotakin erilaista kuin Austen tai James. Olen yllättynyt siitä, miten erilaisilta päähenkilöt vaikuttavat läheltä kuvattuina, sillä sitähän he ovat Jamesin kirjassa. Kieli on loistavaa.
VastaaPoistaDeath Comes to Pemberley.
VastaaPoistaLinkissä mielipiteeni eli epävirallinen kirja-arvostelu.