sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Tietokirjoittamista oppimassa


Tietokirjallisuus ja -kirjoittaminen voi nykyään olla vaaleanpunaista, subjektiivista, juonellista ja kerronallista, ja yhä useammin se onkin. Tietokirjoittaja tarvitsee tietoa ja asiantuntemusta, mutta myös luovuutta, viihtyisän kirjoitusympäristön ja sekä tietysti kahvia ja tietokoneen, jonka kannessa olevan halkeaman voi peittää vaaleanpunaisilla tietokirjoilla.

Viime vuoden tammikuussa aloitin Kirjoittamisen perusopinnot Jyväskylän yliopiston Avoimessa yliopistossa. Taisin saada ajatuksen näistä opinnoista päähäni edellisenä syksynä Kirjojen kamarista, lukiessani Katjan aiheeseen liittyvää postausta. Olin vastikään palannut omien opintojeni pariin ja aloittanut gradun kirjoittamisen. Ruokahaluhan tunnetusti kasvaa syödessä, joten kohta huomasin olevani myös kirjoittamisen opiskelija. Haku opintoihin on muuten juuri meneillään, katso lisätietoa oppiaineen kotisivuilta!

Ensin gradusta, sittemmin työnhausta ja nykyään töistä johtuen kirjoittamisen perusopinnot ovat edenneet varsin hitaasti. Puolentoista lukuvuoden mittainen opinto-oikeus päättyy osaltani heinäkuun lopussa, ja puolet kaikkiaan kuudesta viiden opintopisteen laajuisesta opintojaksosta on vielä suorittamatta. Verkkokurssien aikataulut pitivät minut kohtuullisen hyvin ruodussa muista kiireistä huolimatta, mutta kolme viimeistä kurssia (tietokirjoittaminen, proosa ja tekstikokoelma) suoritan itsenäisinä opintoina, ja kummasti vain kuukaudet kuluvat, ilman että olen palauttanut oppimistehtävätiedostoa millekään mainituista kursseista. Haahuiltuani proosan parissa palasin taas tietokirjoittamisen pariin, käärin hihat ja ihmettelen, miksi en ole kirjoittanut sivuja täyteen jo aikapäiviä sitten.

Kurssikirjallisuudessa on pääosin ennalta tuttuja kirjoja: Kirjablogikirja, Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin, Tieteen yleistajuistaminen, Tieto kirjaksi, Hyvä journalismi. Useimmat olen lukenut aiemmin joko kokonaan tai osittain. Myös kirjoitustehtävät ovat pitkälti tuttuja tekstilajeja: kirjoitan opiskeluesseetä, oppimispäiväkirjaa, analyysia, tietokirjasuunnitelmaa, esseetä, henkilöjuttua ja blogiartikkeleita (osa näistä on keskenään valinnaisia). Ehkä juuri näennäisen helppouden vuoksi nostan riman korkealle: koska asiat ja luettavat tekstit eivät ole haastavia, pitää minun panostaa juuri siihen olennaiseen, omaan kirjoittamiseen. Uraudun kirjoittamisessa helposti samaan tuttuun, tylsään asiatyyliin ja haluan nyt ehdottomasti oppia uutta, kirjoittaa kurssin harjoitustehtävät huolella, mutta samalla heittäytyen, rakentaen tekstejä vähän toisin kuin ennen.


Kevätaurinko kutsuu välillä ulos, mutta lupaan itselleni, että huhtikuun lopussa tietokirjoittamisen kurssi on valmis. Heleää sunnuntaita!

20 kommenttia:

  1. Onnea opintoihin ja mahdolliseen tietokirjailijan uraan.


    Minun mielestäni tietokirjallisuuden, se mitä luen siis itse, pitää olla faktapohjaista, objektiivista. Esitettyjen numeroiden, vuosilukujen ja henkilöiden nimien on oltava oikein, minusta teksti voi olla normaalia asiatyyliä.

    Olen ihmetellyt nykyajan "tietokirjoja", en tiedä onko internet vienyt tiukalta asiatietokirjalta markkinat. Minusta tietokirjailijaksi tullaan tutkimalla jotakin asiaa, eikä ensin opetella kirjoittamaan tietokirjoja. Toisaalta käyhän se toisinkin päin. Kun osaa kielen ja hallitsee kirjoittamisen, on kaikki helpompaa.

    VastaaPoista
  2. Kiitos Jokke!

    Olen ehdottomasti samaa mieltä siitä, että faktojen pitää olla tietokirjassa kunnossa (muuten sitä ei edes oikein voisi kutsua tietokirjaksi). Jos henkilönnimiä, vuosilukuja tms. muutetaan, niin äkkiä onkin kyse esim. historiallisesta romaanista, (oma)elämäkerrallisesta romaanista, autofiktiosta tms., ei enää tietokirjallisuudesta, edes narratiivisesta sellaisesta.

    Ajattelen, että oppiminen on hyvin usein juuri kirjoittamista, samoin tutkiminen. Olisi vaikea oppia tai tutkia jotakin asiaa kirjoittamatta siitä samalla esimerkiksi muistiinpanoja, esseitä, tenttivastauksia, opinnäytteitä tai artikkelia (toki opimme myös esim. keskustelemalla ja tekemällä, mutta yhtä kaikki monia asioita pitää kielellistää, jotta ne voi oppia).. Totta kai tietokirjan aiheeseen pitää perehtyä. Omaan lukukokemukseeni vaikuttaa todella paljon kuintekin myös tekstin tyyli ja tapa, millä asiat on kerrottu. Yleensä hyvä asiantuntijuus kulkee käsi kädessä hyvän asiatyylin tai luovemman, mutta silti selkeän ja ymmärrettävän kirjoitustyylin kanssa.

    VastaaPoista
  3. Pahus, tuo kirjoittamisen peruskurssihan vaikuttaa mielenkiintoiselta! :-)

    Alfred Lansingin teos Endurance: Shackleton's Incredible Voyage (1959) on tietokirja, mutta pelastusveneillä tehdyt purjehdusmatkat hyisillä vesillä saavat lähes kaunokirjallisen käsittelyn. Mirkka Lappalainenkin on ottanut muutamia askeleita kaunokirjallisen kertomakirjallisuuden suuntaan historiateoksissaan sanavalinnoissa, personifioinneissaan ja rinnastuksissaan. Hyvä tietokirjoittaminen on usein tarinankerrontaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juha, suosittelen näitä opintoja kyllä oikein lämpimästi! :)

      Kiitos kirjavinkistä; kävin lukemassa Lansingin kirjan esittelyn ja se kuulostaa kyllä kiehtovalta kirjalta, aiheessa on yhtymäkohtia Bea Uusman Naparetki-kirjaan, joka on yksi narratiivisen tietokirjallisuuden ehdottomista suosikeistani. Ja Mirkka Lappalainen tosiaan kirjoittaa hyvin!

      Poista
  4. Tein joskus kamalan kauan sitten osan kirjoittamisen perusopinnoista, mutta ne jäivät kesken, kun tuli elämää liian paljon väliin. ;) Olen sittemmin haaveillut moneen kertaan kyseisten opintojen pariin palaamisesta tai ennemminkin edessä varmaan olisi alusta aloittaminen, eivätköhän nuo räpellykseni ole vanhentuneet aikoja sitten.
    Mutta nyt yritän pitää pään kylmänä ja muistaa, että liikaa aikaa ei tälläkään hetkellä tunnu olevan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jonna, ehkä jonakin päivänä vielä palailet kirjoittamisen perusopintoihin, kun ruuhkavuodet vähän hellittävät. Onneksi kirjoittamista voi harrastaa ja omia taitoja kehittää myös itsenäisesti. On näissä opinnoissa silti sitä jotain, etenkin kun ajattelee ohjaajien/kanssaopiskelijoiden oivaltavaa palautetta ym.

      Poista
  5. Kuulostaa tosi mielenkiintoiselta. Saisipa itsekin aikaiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aino, tämä on kyllä aikaavievää, mutta onneksi myös antoisaa puuhaa! :)

      Poista
  6. Opiskeleminen on hauskaa :)! Tsemiä rutistukseen! Blogissani esitellään tällä viikolla kevään kunniaksi kolme kotimaista tietokirjaa, pakko oli todeta, kun sattui niin hauskasti :)! Kevätaurinkoista viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Bleue, hauska sattuma tosiaan – kävin jo kurkkimassa ensimmäistä tietokirjapostaustasi! Kiitos, aurinkoista viikonjatkoa myös sinulle!

      Poista
  7. Tuo urautuminen asiatyyliin on niin tuttua. Aika hienoa, että sinulla on tuollainen mahdollisuus kokeilla uudenlaisia juttua kirjoittamisessa. Onnea opintoihin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kirjanainen! On tosiaan kiva harjoitella ja oppia uutta, haastaa itsensä, vaikka se tuntuukin välillä hankalalta.

      Poista
  8. Tämmmönen luonnontieteilijä yleensä vain haaveilee kirjallisuusopinnoista, kirjoittamisen opinnoista puhumattakaan! <3 Toki opintojen aikana oppii tuottamaan jonkinlaista tekstiä, mutta painopiste on asiatekstissä...

    Olisi ihanaa kokeilla siipään avoimessa yliopistossa. Ja kuitenkin jo tätä kirjoittaessani tiedän, että haaveeksi taitavat moiset ajatukset jäädä... Ja samaan aikaan pieni ääni takaraivossa huutaa: älä kangistu kaavoihin, kokeile! :)
    ! :)

    Tsemppiä sinulle opintoihisi! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kaisa Reetta! Ja kokeile ihmeessä kirjallisuuden ja/tai kirjoittamisen opintoja avoimessa, jos yhtään siltä tuntuu. Olet taitava lukija ja kirjoittaja ja sinulla on esteettistä silmää.

      Monen kirjailijankin tausta on luonnontieteissä, mieleen tulee ihan ensimmäiseksi esim. Tiina Raevaara. Ja Gummmeruksen tulevan syksyn katalogia selatessani kiinnitin huomiota siihen, että kirjailijoiden joukossa oli taustatietojen mukaan parikin biologia :). Kävin viime syksynä kirjoittamisen opintojen Fakta ja fiktio -kurssin ja havahduin siihen, miten hyvä olisi tietää enemmän eri aloilta. Haaveilen joskus opiskelevani avoimessa esimerkiksi maantiedettä, ja luen nykyään tietokirjallisuutta paljon laajemmalta aihepiiriltä kuin ennen.

      Aurinkoista loppuviikkoa <3

      Poista
  9. Viimeistelen juuri samanlaisia opintoja Turun avoimeen yliopistoon ja sielläkin tuo tietokirjoittamisen kurssi innosti juuri erityisen hyvillä kirjallisuusvalinnoilla (Elina Grundströmin Musta Orkidea tai Helena Telkänrannan Millaista on olla eläin?) Tietokirjoittamisen mahdollisuuksista tulee vielä mieleen huikea Laurent Binet'n HHhH. Kyse ei minusta ole faktojen häivyttämisestä (tai mistäs sitä tuon HHhH:n kohdalla tietää...) vaan siitä, että faktatkin on mahdollista esittää kiinnostavasti. Onnea opintoihin, kohta tuleekin sitten aika miettiä uskaltautuisiko vielä aineopintoihin?:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Nellu, olipa kiva kun kommentoit ja kerroit vähän Turun luovan kirjoittamisen opinnoista! Tuo Musta orkidea osui sattumalta silmiini kirjastossa juuri vähän ennen kuin julkaisin tämän postauksen, ja minäkin olen vaikuttunut Grundströmin tavasta kirjoittaa "faktiota".

      Siinäpä tosiaan kysymys: aineopinnot, uhka vai mahdollisuus? ;) Jyväskylässä kirjoittamisen aineopinnot ovat 40 + 10 (vapaaehtoinen prosemma) opintoviikon laajuiset, ja opintoaikaa on vain pari vuotta. (Ja sitten tuohon prosemmaan kai oma opinto-oikeusaikansa, jos siihen lähtee?) Eli aikataulu on aika tiukka ainakin työssäkäyvälle/perheelliselle. Hieman jänskättää myös se, että draama ja lyriikka on pakko suorittaa aineopinnoissa, jos ja kun niitä ei ole tehnyt perusopinnoissa. Toisaalta kaikkea todella kiinnostavaakin olisi tarjolla noissa kursseissa...

      Onnea ja menestystä sinullekin opintoihin! :)

      Poista
  10. Voitit kirjan arvonnastani, käy kurkkaamassa ja laita osoite sähköpostiini
    maimalaak@gmail.com

    VastaaPoista
  11. Onnea opintoihin ja tietokirjoittamiseen! Mielenkiintoinen postaus. Minä aloitin kirjoittamisen opinnot tämän vuoden tammikuussa ja tietokirjoittaminen tulee minullakin olemaan yksi lajivalinnoista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Sanna, olipa kiva saada kanssaopiskelijan kommentti! :) Ihania hetkiä kirjoittamisen ja opiskelun merkeissä sinullekin!

      Poista