Joulukalenterin luukku 20: Vuoden parhaat tietokirjat

Kirjablogit äänestivät hiljattain vuoden parhaasta lasten- ja nuortenkirjasta, tammikuussa äänestetään parhaasta aikuisten kaunokirjallisesta teoksesta ja helmikuussa päästään valitsemaan käännöskirjasuosikkia. Tietokirjallisuudesta ei kirjablogistaniassa äänestetä, sillä tietokirjoista blogataan suhteellisen vähän - tai ainakin hajonta on hyvin suurta. Tietokirjallisuus-termin alle mahtuu hyvin monenlaisia kirjoja keittokirjoista jäkäläoppaiden kautta elämäkertoihin. Itse olen blogannut lähinnä niin sanotusta asiaproosasta, esimerkiksi elämäkerroista.

Koska olen lukenut tänä vuonna muutamia todella hienoja asiaproosateoksia, haluan nostaa niitä esille. Lukemani tietokirjat käsittelevät lähinnä (kulttuuri)historiaa ja kirjallisuutta, ja näiden aihealuiden tieto- ja tiedekirjat, elämäkerrat ja muistelmat ovatkin mielestäni parasta kirjallisuutta heti kaunokirjallisuuden jälkeen. Tässä siis suosikkini vuonna 2012 julkaistuista tietokirjoista (tekijän sukunimen mukaan aakkostettuna), lainaukset ovat linkkien takaa löytyvistä blogiarvioistani:

Katarina Eskola: Tyttö Pitkänsillan molemmin puolin. Elsa Eklundin tytönpäiväkirjat 1911-1920 (Wsoy)

"Monia tärkeitä avaimia Enäjärvi-Haavion persoonaan jäisi kuitenkin puuttumaan ilman tytönpäiväkirjojen sydänsuruja ja unelmia. Juuri tyttövuosien ihastumisten myötä Elsalle kypsyi varmuus siitä, että hän haluaa yhdistää (tutkijan)uran ja perheen, elää tasa-arvoisessa liitossa sielunkumppanin kanssa."

"Tyttö Pitkänsillan molemmin puolin tarjoaa vähintään kolme näkökulmaa: nuoren Elsa Eklundin, hänen tyttärensä Katarina Eskolan ja painetun teoksen lukijan, joka voi heijastella Elsan kokemuksiin ja tuntoihin omia muistojaan ja perhe- ja sukuhistoriaansa. Minulle tällaiset kulttuurihistorialliset teokset ovat "inspiraatiokirjallisuutta", joka herättää halun lukea ja tutkia lisää aihepiiristä. Onneksi hyllyssäni odottaa Enäjärvi-Haavion pariskunnan 1920-lukua valaseva Kahden, josta voin seurata Elsan elämäntarinaa ja kehitystä eteenpäin."

Monika Fagerholm & Martin Johnson: Meri. Neljä lyyristä esseetä (Teos)

"Ennen kuin aloin lukea Monika Fagerholmin ja Martin Johnsonin yhteisteosta Meri, en ollut kuullutkaan sellaisesta tekstilajista kuin lyyrinen essee. Fagerholm ja Johnson varoittavat teokset esipuheessa, että termi "kuulostaa runollisemmalta kuin onkaan", mutta ainakaan minä en joutunut pettymään. Meren neljä lyyristä esseetä ovat juuri sellaista tekstiä, mitä rakastan lukea: assosioivaa, moniin suuntiin haarautuvaa, moniin pohjateksteihin viittaavaa ja henkilökohtaista. Lyyriset esseet ovat eräänlaisia hybridejä, sekoituksia faktaa ja fiktiota."

Merete Mazzarella: Ainoat todelliset asiat. Vuosi elämästä. (Tammi)

"Mazzarellan lukeminen on rauhoittavaa, tekstin rytmi on juuri rauhallisen aamiaishetken rytmiä, jossa ajatukset kulkevat sivupoluille ja juuri näiltä harharetkiltä löytyy jotakin tärkeää. Vaikka Mazzarella kirjoittaa myös kipeästä myllerryksestä, joka hänen ihmissuhteissaan tapahtuu, Ainoat todelliset asiat ei ole töhryinen paljastuskirja. Monet asiat jätetään kertomatta, ja nekin mitä kerrotaan, kerrotaan mazzarellamaisen pienieleisesti ja tyylikkäästi. Lopulta parisuhdekuviot ovat kirjassa melko pienessä roolissa, enemmän Mazzarella palaa niihin aiheisiin, joista on kirjoittanut jo aiemmissa kirjoissaan: eläkkeellä olemisen taitoon, hoivatyön ja ihmisten kohtaamisen tärkeyteen, keskusteluun, identiteettiin ja kirjallisuuteen."

Sirkka-Liisa Ranta: Naisten työt. Pitkiä päiviä, arkisia askareita (Karisto)

"Kansatieteilijä ja tietokirjailija Ranta kuvaa kiinnostavasti näitä murroksia, naisen asemaa ja askareita. Yleistajuista tietokirjaa elävöittävät runsaat autenttiset valokuvat sekä muutamat taidekuvat. Lähteinä on käytetty muun muassa vanhoja Kotieliesiä ja Marttaliiton Emäntälehtiä, joiden kirjoitukset kertovat paljon aikansa asenteista, arvoista ja naiskuvasta. Lähdeviitteitä on runsaasti, mutta ne on merkitty loppuviitteiksi, joten ne eivät häiritse lukemista."

Helena Ruuska: Marja-Liisa Vartio - kuin linnun kirkaisu (Wsoy)

"Ruuskan monipuolinen, sujuvasti etenevä elämäkerta sai minut toden teolla kiinnostumaan Marja-Liisa Vartion päiväkirjoista, joita on ilmestynyt miniä Anna-Liisa Haavikon toimittamina ja Art Housen kustantamana kolme nidettä, Ja sodan vuosiin sattui nuoruus, Nuoruuden kolmas näytös sekä Lyhyet vuodet. Myös Vartion runoihin haluan ehdottomasti tutustua. Aikakauden kirjallisesta elämästä kiinnostuneille Ruuskan teoksen lähdeluettelo tarjoaa runsaasti polkuja, joita lähteä seuraamaan."

Kirsi Vainio-Korhonen: Ujostelemattomat. Kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa (Wsoy)

"Ujostelemattomia voi suositella sekä niille, jotka ovat haluavat tietoa erityisesti kätilöntyöstä tai suomalaisten synnytyskäytäntöjen historiasta, mutta myös yleisemmin 1700-luvun arjesta ja yhteiskunnasta kiinnostuneille. Kuva varhaismodernista Ruotsi-Suomesta ja naisten asemasta varmasti monipuolistuu kirjan myötä."

Näiden lisäksi haluan mainita Maarit Leskelä-Kärjen, Anu Lahtisen ja Kirsi Vainio-Korhosen toimittaman artikkelikokoelman Kirjeet ja historiantutkimus. (SKS) Se on ilmestynyt jo viime vuoden puolella, mutta sain tietää kirjasta tänä vuonna. Lainasin kirjan ensin kirjastosta, mutta päätin pian ostaa sen omaksi, sillä haluan palata kirjan kiinnostaviin artikkeleihin ja lukea niitä ajan kanssa. Olen lukenut kirjaa pikku hiljaa, kirjoitan kirjasta luultavasti enemmän tänne kun olen lukenut sen kokonaan. Kirjassa kerrotaan muun muassa kirjailija Helmi Krohnin ja säveltäjä Erkki Melartinin kirjeystävyydestä, Gyldenstolpe-perheen latinankielisestä kirjeenvaihdosta, Elvi Sinervon vankilasta sisarilleen lähettämistä kirjeistä ja Kyllikki Villan saamista lukijakirjeistä.

Kuten tässä postauksessa jo mainitsin, pidän kirjekokoelmien, elämäkertojen ja (mikro)historiallisten teosten lukemisesta, ja on kiehtovaa lukea tutkimustyöstä sellaisten teosten takana. Kirjeet ja historiantutkimus kertoo kiehtovasti paitsi kirjeistä lähteinä ja tutkimusaineistona, myös ihmisistä, aikakaudesta ja ihmissuhteista niiden taustalla.

Sitten vielä vähän muuta: Kiitos kaikille, jotka kerroitte (tyttö)kirjallisista suosikkiahahmoistanne tämän postauksen kommenteissa tai omassa blogissanne (ainakin Liisa on listannut samastumiskohteitaan blogissaan). Lupaukseni mukaan arvoin kaikkien kommentoijien kesken suklaata, ja onnetar suosi Johannaa Just a little bit -blogista. Onnittelut, laitatko ehtiessäsi minulle s-postissa osoitteesi ja vinkkiä suklaamieltymyksistäsi (tummaa, vaaleaa, valkoista...)! (Tyttökirjavisailuun voi muuten vielä vastailla täällä.)

Jos joku ei ole vielä kurkannut Kirjabloggaajien joulukalenteria tänään, niin kannattaa rientää Kirjainten virtaan lukemaan noin kolmenkymmenen suomalaiskirjailijan lukuvinkit joululomalle!