Catherine Coe: Länkkäri-Lasse - Tukala tilanne
Kuvitus: Jan McCafferty.
(Kid Cowboy - A Sticky Situation) Suom. Terhi Leskinen.
Mäkelä 2012. 31 sivua.
Länkkäri-Lasse -kirjat, joita on suomeksi ilmestynyt kaksi - Tukala tilanne ja Kesäkoulussa - ovat suunnattu äskettäin lukemaan oppineille. Omassa alakouluiässäni tällaiset kirjat oli yleensä painettu kokonaan kapitaaleilla (isoilla kirjaimilla), mutta nykyään taidetaan suosia tekstauskirjainten opettelua heti luku- ja kirjoitusuran alkutaipaleella. Länkkäri-Lassen Tukala tilannekin on painettu tekstauksella eikä tekstiä ole tavutettu. Koska kyseessä on kuitenkin käännöskirja, joka ei kuulu mihinkään virallisiin oppimateriaaleihin, en osaa sanoa, kuinka pedagogisesti oikeaoppisia nämä ratkaisut ovat. Tärkein ulkoinen ominaisuus tekstillä kuitenkin on: se on riittävän isoa pienen koululaisen tavattavaksi. Myös tarinan pituus ja kuvituksen määrä tuntuvat olevan kohdallaan.
Kirjan länkkäriteema houkuttelee erityisesti poikia lukemaan, mutta tytötkään eivät vierasta tarinaa, ainakaan meidän perheessä. Meidän esikoinen ei osaa vielä lukea, joten kirja luettiin hänelle ja pikkusisaruksilleen ääneen. Kirjan päärooleissa ovat Länkkäri-Lasse ja hänen hyvä ystävänsä Pete, heidän hevosensa Polle Peloton ja Höpöliini sekä kaksi lehmää, Minttu ja Mansikki, jotka Länkkäri-Lasse saa syntymäpäivälahjaksi. "Tukala tilanne" syntyy preerialla, kun vesivarastot kaatuvat maahan ja vettä joudutaan pyytämään vanhoilta vihollisilta, Ykältä ja Jykältä.
Tiukkapipoisena aikuisena minua jäi tarinassa hieman häiritsemään se, että ongelma ratkeaa, kun pojat suostuvat Ykän ja Jykän kiristykseen saadakseen vettä. Neuvokkuutta kirjassa edustaa siis se, että Lasse osaa neuvotella vedelle "kauppahinnan". Sitten vain ratsastetaan onnellisina kohti auringonlaskua. Sympaattista tarinassa oli Lassen kiintymys lehmiinsä ja halu toimia niiden parhaaksi.
Olen yrittänyt etsiä kirjastosta esikoiselle sellaisia kirjoja, joissa olisi suuraakkosia ja tavuviivat, mutta lukemaan opettelevien hyllyssä olevat kirjat on tosiaan suurelta osin tekstauksella ja ilman tavuviivoja. Tässähän tuntee itsensä vanhaksi, kun lukemaankin opetellaan eri tavalla ;D Kiitos lukuvinkistä!
VastaaPoistaVillasukka, muistikuvani oli siis oikeilla jäljillä - ennen kaikki oli suurempaa ja tavutetumpaa! :D Muistelen lukeneeni, että isoista ja pienistä kirjaimista koostuva teksti hahmottuu paremmin, ja kyllähän sen itsekin huomaa.
VastaaPoista