Ullakolla säilytettiin kaikkia perheen pyhäinjäännöksiä, joihin sen konjakkipullon lisäksi josta Mannerheim oli kerran juonut, kuuluivat muun ohessa rustonpala, joka joskus oli leikatu veljeni polvesta ja jota säilytettiin spriissä, ja musta silinterihattu jonka isoisäni oli ostanut, kun hänen aivan vuosisadan alussa piti matkustaa Pietariin porvarissäädyn edustajana yhdessä niistä monista valtuuskunnista, jotka yrittivät saada tsaarin järkiinsä --.
Suomalaisen keskiluokan arki -haastetta on kiittäminen siitä, että päätin lukea Merete Mazzarellan "nuoruudenmuistelmat" Ensin myytiin piano (1985, Först sålde de pianot 1979). Olen rakastanut Mazzarellan pohtivaa, lämmintä ja itseironista kirjoitustyyliä siitä saakka, kun luin lukiolaisena esseeteoksen Silloin en koskaan ole yksin - lukemisen taidosta (1999). Pohjoismaisen kirjallisuuden professorin (nykyisin emerita, kuten kirjasta Matkalla puoleen hintaan - eläkkeellä olemisen taidosta voimme lukea) Fredrika Runeberg -elämäkerta on aivan omaa luokkaansa, niin eläytyvästi ja taidokkaasti se on kirjoitettu. Parisen vuotta sitten luin Esitettävänä elämän ja jotenkin hämmennyin: onko Mazzarella tosiaan kirjoittanut "muistelmateoksen" jo kolmekymppisenä? Ja niin mazzarellamaista, älykästä tekstiä jo silloin, kipeistäkin aiheista. (Edellisen lukukokemukseni jälkimainingeissa en malta olla vertaamatta Mazzarellaa Carol Shieldsiin.)
Ensin myytiin piano kertoo Mazzarellan lapsuudesta, isä- ja äitisuhteesta, ulkopuolisuuden tunteesta, kun siirryttiin aina uuteen maahan isän diplomaattityön perässä, kouluvuosista sisäoppilaitoksessa sekä Mazzarellan suvusta. Teksti ei ihan samalla tavalla temmannut mukaansa ja lumonnut ilmaisullaan kuin monet muut kirjailija-kirjallisuudenutkijan teokset, mutta jotenkin kuitenkin koukutti. Olisin saattanut haukotella sukumuisteloiden äärellä, ellei teksti olisi ollut niin omaäänistä.
Olen aina kokenut Mazzarellan sukulaissieluna kirjarakkauden ja muutamien arkisten anekdoottien vuoksi, joita hän on kirjoissaan viljellyt. Oli hauska yllätys Ensin myytiin pianoa lukiessa huomata, että jos ei minulla ja Meretellä, niin ainakin hänellä ja minun lapsillani on jossain historian hämärissä yhteisiä esi-isiä - niin kuvaavia yksityiskohtia ja nimiä Mazzarella suvustaan kertoilee ja niin tarkkaan olen mieheni suvun sukukirjat lukenut.
Ihan ensimmäiseksi mazzarellaksi en tätä kirjaa suosittele, mutta lukekaa vaikka Illalla pelataan Afrikantähteä - isovanhemmista ja lapsenlapsista, niin ymmärrätte, miksi Mazzarellan teokset viehättävät näin paljon!
P.S. Suomalaisen keskiluokan arki -haasteesta luettu 2/5.
Jee, olen lapsekkaan innostunut, kun joku suorittaa luomaani haastetta! :D
VastaaPoistaMinä olen lukenut toistaiseksi Mazzarellalta vain tuon Afrikan tähden, mutta se oli niin todella hyvä, että täytyy vain ihmetellä, miksen ole lukenut vielä lisää. No, tietenkin siksi, että maailma on täynnä muitakin kirjoja ja TBR-listani pitkä - kaikkeen ei vain heti ehdi. :)
Mutta vaikket nyt tästä kirjasta niin innostunut, kirjoitit kuitenkin innostavasti Mazzarellasta yleensä, ja hän nousi taas askeleen ylemmäs TBR-listallani. :) Ja hei, melkein sukua julkkikselle, onnea! :D
Mazzarella-fani ilmoittautuu! Taisin lukea ekana juuri tuon Illalla pelataan Afrikan tähteä, ja sen jälkeen olen ahminut kaikki vastaan tulleet Mazzarellan kirjat. Tuota pianokirjaa en ole vielä lukenut. Yksi suosikeistani on Juhlista kotiin, joka kertoo Mazzarellan äidin kuolemasta. Paljon pidin myös Uskottomuuden houkutuksesta.
VastaaPoistaKaroliina: tää keskiluokan arki on kyllä niin mainio teema, että siihen sujahtaa jo valmiina odottavia TBR-kirjoja ja toisaalta siitä saa uusia lukuvinkkejä :). Itsellänikin alkoi yksi haaste-aihe pyöriä päässä, kirjalistan aihio valmiina mutta pitää vielä miettiä toteutusta...
VastaaPoistaMe taidetaan täällä Suomessa kaikki olla sukua toisillemme :), mutta hauska oli kyllä törmätä tuttuun sukuanekdoottiin, kun ei tosiaan mitään krohneja, swanneja tai haavioita olla, joihin törmäisi joka opuksessa (yksi mistä tykkään suomalaisissa muistelmissa, elämäkerroissa ja kirjekokoelmissa on juuri tuo suomalaisen kulttuuriväen verkottuneisuus ja ihmisten/sukujenväliset suhteet.
Jum-Jum: Hauskaa, että löytyy muitakin hurahtaneita! Hassua, en muista varmasti, olenko lukenut Juhlista kotiin (kokonaan). Aion seuraavaksi tsekata sen. Uskottomuuden houkutus on myös hyvä.
Sama rakkaus Mazzarellaan, ja aloitinkin samalla teoksella kuin sinä, ehkä aika samoihin aikoihinkin. Pitäisi lukea se uudestaan.
VastaaPoistaHyllystä tuijottaa nyt puoliksi luettu Hyvä kosketus, olen aloittanut sen ajat sitten mutta en oikein malta lukea sitä loppuun. Olen siinä humanistisilmälasein luodussa hoidon maailmassa mielelläni – hauska peilata sitä lähipiirin lääkäreiden maailmaan.
Moi Laura! Tuo Lukemisen taidosta taisi ilmestyä sellaseen aikaan, kun oltiin sopivassa iässä - en usko että olisin kauhean paljon nuorempana Mazzarellasta osannut innostua. Hyvä kosketus on multa lukematta, ihanaa että noita lukemattomia MM:a vielä riittää ja lisääkin tulee :).
VastaaPoista