Riitta Konttinen: Täältä tullaan! Naistaiteilijat modernin murroksessa.
Siltala 2017, 310 sivua.
Taidehistorioitsija Riitta Konttisen Täältä tullaan! on monipuolinen ja visuaalisesti upea tietoteos Suomen taiteen naismodernisteista. Kirja liittyy professori Konttisen kuratoimaan samannimiseen näyttelyyn, joka oli avoinna Tampereen taidemuseossa 28.5. asti. Tunnetut taiteilijat Ellen Thesleffistä Tove Janssoniin ja Tuulikki Pietilään ja Ina Collianderista Ester Heleniukseen ja Greta Hällfors-Sipilään ovat itseoikeutetusti mukana. Ilokseni kirjassa kerrotaan paljon myös Ville Lukkarisen Piirtäjän maisema -kirjasta tutun Helmi Kuusen elämästä ja urasta.
Helmi Kuusen tarina on hyvä esimerkki naisten sisukkuudesta ja päämäärätietoisuudesta vastoinkäymisten ja vähättelyn edessä. Kuusi reputti pariin kertaan Taideyhdistyksen Piirustuskoulun oppilaana, mutta sai Lontoon museoista ja taidekoulusta uusia virikkeitä ja kauan haaveilemaansa grafiikanopetusta. Monelle muullekin oleskelu ulkomailla, esimerkiksi Pariisissa, oli tärkeää taiteellisen kehityksen kannalta, vaikka naiset kohtasivat torjuvaa asennetta myös ulkomaisissa ateljeissa ja salongissa.
Pidän kirjan temaattisesta rakenteesta, jossa jokaisessa luvussa on oma näkökulmansa aiheeseen. Teos piirtää monista naistaiteilijoista myös jonkinnäköisen pienoiselämäkerran, mutta usein modernisteja tarkastellaan suhteessa toisiinsa, taiteilijasisarina, kuten Konttinen tekee myös aiemmassa, Suomen kultakauden naistaiteilijoita käsittelevässä kirjassaan Taiteilijatoveruutta.
Sukupuoli vaikutti moneen asiaan naistaiteilijoiden elämässä: siihen, miten he pääsivät taidepiireihin, millaisen vastaanoton heidän teoksensa saivat, millaisia ihmissuhteita he solmivat ja millaisen vastuun he kantoivat perheestä ja arjen askareista. Joitakin Greta Hällfors-Sipilän maalauksia luultiin 2000-luvulle asti hänen miehensä Sulho Sipilän töiksi, lahjakas Ragni Cawén hylkäsi uransa mentyään naimisiin ja vaali Alvar-miehensä taiteen merkitystä vielä tämän kuoleman jälkeenkin. Sigrid Schauman muistetaan kenraalikuvernöörin ampujan sisarena ja Hilda Flodin kuvanveistäjä August Rodinin oppilaana, mallina ja mahdollisena rakastajattarena, vaikka molempien elämässä ja taiteessa on kiehtovia piirteitä myös ilman kuuluisien miesten varjoa. Konttisen kirja nostaakin myös vähemmän tunnetut naismodernistit omalle paikalleen, tyylikkääseen ja valaisevaan ryhmäkuvaan.
Muissa blogeissa sanottua: Kirja vieköön, Leena Lumi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti