sunnuntai 22. joulukuuta 2013
Vastauksia jouluisiin haastekysymyksiin ja rauhaisan joulun toivotus!
Lumiomenan Katja muisti minua pienellä haasteella ja siihen liittyvillä jouluisilla kysymyksillä, kiitos! Haasteessa pyydettiin ensin kertomaan jotakin oman päivän kulusta. Neljäntenä adventtisunnuntaina olen muun muassa nukkunut pitkään, sytyttänyt neljä kynttilää sekä paistanut (vielä kerran!) lisää pipareita ja koristellut niitä lasten kanssa. Ja sitten kysymyksiin:
1. Mikä on joulun paras herkku?
Piparkakut, rosolli ja graavilohi. Jouluna kuitenkin, jos koska, parasta on joulupöydän kokonaisuus, jossa eri maut täydentävät toisiaan.
2. Joulukuusi: luonnonkuusi, kasvatettu, muovinen vai ei kuusta ollenkaan?
Luonnonkuusi olisi tietysti paras ja sellaisiakin meillä on ollut. Tänä vuonna mies kävi (itse asiassa juuri tänään) hakemassa lasten kanssa kasvatetun kuusen paikallisen joulukuusiyrittäjän metsästä – pakettiin kuului makkaranpaistoa kodalla. Edellisessä, pienessä asunnossa meillä ei ollut joka vuosi kuusta lainkaan, mutta silloin lapset olivat pienempiä eivätkä sitä osanneet niin toivoa. Mutta mieluummin ei kuusta ollenkaan kuin muovikuusi, sillä parasta kuusessa on sen tuoksu.
3. Oletko joulun suhteen konservatiivinen vai uutta etsivä?
Riippuu tietysti siitä, kehen vertaa, mutta en tiukasti kumpaakaan. En ikinä leipoisi piparkakkuja muulla kuin sillä ainoalla oikealla piparireseptillä, mutta monesta muusta asiasta voin joustaa.
4. Mitä teet vanhoille joulukorteille?
Tusinakortit pistän poistoon, mutta valokuvat lapsista ja kissoista säästän.
5. Jos saisit suositella blogisi lukijoille vain yhtä kirjaa joululukemiseksi, mikä tuo kirja olisi?
Apua, tämä on vaikea! Jos suosittelisin lastenkirjaa, se olisi ehdottomasti Marikki, katso lunta sataa! Paras tietokirja joulunaikaan olisi varmaan Tuula Karjalaisen uusi Tove Jansson -elämäkerta Tee työtä ja rakasta, sen myötä saisi kurkistaa vähän muumilaaksoonkin – tai ehkä sittenkin hurmaava Haltiakuusen alla, jossa vieraillaan suomalaisissa kirjailijakodeissa...
Tämähän meni kovin vaikeaksi, en millään pysty sanomaan vain yhtä, kuten näkyy! Elämäni parhaita jouluisia lukuhetkiä olen viettänyt L. M. Momntgomeryn ja Jane Austenin kirjojen parissa, joita sain lahjaksi ollessani toisella kymmenellä, heidän kirjojaan suosittelen aina. Jos nyt kuitenkin saisin oikeasti sanoa vain sen yhden, niin kyllä se olisi erinomaisesti joulun tunnelmaan sopiva Ulla-Lena Lundbergin Jää.
Yllä olevasta kuvasta näkyy, mitä itse olen suunnitellut lukevani tänä jouluna: kenties nautin tyttökirjanostalogiasta Helga Nuorpuun Ruusulan tyttöjen parissa, uppoudun vähän poikamaisempiin tunnelmiin Jari Tervon Esikoisen kanssa, tai luen viimeinkin niin monen "kirjasiskon" kehuman Uunin tai Westön Missä kuljimme kerran. Kirjat olen (vanhemmilta lainattua Uunia lukuunottamatta) itse ostellut syksyn mittaan ja säästellyt rauhalliseen hetkeen. Jätän lukusuunnitelmissa (joiden toteutuminen ylipäätään on vähän epävarmaa, lapsiperheessä kun lukuaika on lomillakin kortilla) kuitenkin tilaa myös mielenmuutoksille ja ihanille yllätyksille, etenkin sellaisille, joita mahdollisesti löytyy lahjapaketeista.
Oikein rauhallista ja ihanaa joulunaikaa kaikille!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ihania kirjoja sinulla odottamassa. Erityisesti tietysti Hyryn Uuni ja Westön Missä kuljimme kerran (joita tietenkin itse lämpimimmin ja suurimmalla rakkaudella suosittelen!). <3
VastaaPoistaIhanaa joulunaikaa sinullekin, ja toivottavasti se sisältää mahdollisimman paljon lukuaikaa! <3
Graavikala ja rosolli ovat minunkin herkkuani, pidän myös riisipuurosta ja porkkanalaatikosta. Ja suklaista. ;) Kuusen suhteen olen myös samoilla linjoilla, en voisi kuvitella hankkivani muovipuusta.
VastaaPoistaEn ole koskaan lukenut Ruusulan tyttöjä, mutta Saran kirjan myötä kiinnostuin siitä. Uuni oli minulle elämys, Haltiakuusen annan lahjaksi tädilleni ja itse aion lukea mm. Karjalaisen kirjaa.
Tunnelmallista, hyvää joulua sinulle ja perheellesi! <3
Meillä on kaunis muovikuusi, johtuen poikieni astmasta. Hyvin on työnsä hoitanut tämä kuusivanhus...koirat ovat osanneet pissiä myös tämän kuusen juurelle, juuri silloin, kun joulusiivoukset on tehty ja ihailen joulun tunnelmaa. Koirista johtuen kuusi on ollut vain joulunpäivät sisällä. Tänä vuonna voisi olla pitempäänkin, kun koirat eivät pääse olohuoneeseen muuten kuin silloin, kun mies jättää ovet auki :)
VastaaPoistaJää on hieno lukukokemus ja mukavaa joululukemista.
Itse luen ainakin Havasteen kirjoja ja tuorein Holt odottaa lukemista. Pelon kirjaa odotan joulupukin paketista.
Ruoka on perinteistä kinkkua, rosollia, lohta, torttuja ja pipareita. Kevyesti yritämme syödä, vaikka suklaata tekee mieli. Tammikuun dieetit kummittelevat mielessä. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty :)
Hyvää joulumieltä :)
Lapsuudenkodissani on useimmiten ollut muovikuusi allergioiden vuoksi, joten aina kun käyn jossain aidon kuusen äärellä, se on erityisen vaikuttavaa nimenomaan tuoksun takia. Mutta aina se joulu tuli muovikuusenkin kanssa. :) Omaan kotiin en ole joulua ikinä laittanut, en ole oikein jouluihmisiä. Ehkä jos joskus on lapsia, pitää harkita asiaa.
VastaaPoistaJoka tapauksessa toivottelen sinulle ja pesueellesi oikein ihanaa joulua ja etenkin paljon lukuaikaa emännälle! :)
Muovikuusta minäkin välttelen viimeiseen saakka. Lapsena joulunajan kohokohtia oli, kun pääsin isän mukana mummolan metsästä kuusta kaatamaan. On mielikuva, että aina oli lunta ainakin metri ja siellä hangessa rämmittiin. Totuus on varmaan toinen mutta näitä muistelen vesisateen ropistessa. Hyvää joulua sinulle ja kiitos näistä raotuksista jouluusi.
VastaaPoistaSamaa mieltä; kuusessa on tärkeintä tuoksu. Saa olla harva ja toispuoleinen, kunhan tuoksuu metsältä. Muovi tai ulkomainen kasvatettu ei tätä kriteeriä täytä. Se onkin ainoa joulukoriste, jonka haluan joka joulu. Hyvää joulunaikaa ja antoisia lukuhetkiä, Westö ainakin täyttää odotukset!
VastaaPoista