lauantai 10. joulukuuta 2016

Shari Lapena: Hyvä naapuri



Shari Lapena: Hyvä naapuri
The Couple Next Door, suom. Oona Nyström.
Otava 2017 (ennakkokappale), 316 sivua.

Joskus hyvä kirja voi olla huono, ja joskus huono kirja voi olla hyvä. Shari Lapenan Hyvä naapuri on kaunokirjallisilla kriteereillä arvioituna jokseenkin huono, enkä tiedä. voiko edes trillerigenressä antaa anteeksi sen monia puutteita, mutta kirja oli minulle hyvä juuri siihen hetkeen kun sen luin, marras-joulukuun vaihteessa, työkiireiden ja epävarmuuden keskellä.

Tänä syksynä on ilmestynyt todella paljon upeita kirjoja. Muutaman niistä olen lukenut, joistakin jopa blogannut, mutta monesta olen lukenut vain muutaman rivin ja siirtänyt sitten kirjan syrjään odottamaan parempaa lukuaikaa. Ja sitten Hyvä naapuri kurkisti kirjekuoresta, ja jäin koukkuun.

En olisi uskonut pystyväni noin vain lukaisemaan kirjaa, jossa pieni vauva siepataan kotoaan vanhempien ollessa naapurissa juhlimassa. Luulisi aiheen olevan liian rankka, mutta henkilöhahmot ovat niin ohuita ja juoni huitelee sellaisissa sfääreissä, että liiallisesta eläytymisestä ei ole pelkoa. Kirjaa voi suositella myös melko herkille lukijoille, sillä siinä ei juuri kuvata raakaa väkivaltaa ja pääjuoni etenee melko kiltisti.

Ymmärrän kyllä, että trillerit ovat juonivetoisia ja että tapahtumien ei ole välttämättä tarkoituskaan olla kamalan uskottavia tai henkilöiden samastuttavia. Trillerikin voi kuitenkin olla looginen, älykäs ja syvällinen, eikö niin? No, Hyvä naapuri menee häpeilemättä siitä, mistä naapureiden välinen aita on matalin. Ideana on langettaa epäilyksen varjo vuoronperään kunkin henkilön ylle ja hämätä epäluotettavilla näkökulmahenkilöillä, mutta se tehdään ajoittain varsin kömpelösti. Juonilankoja jää repsottamaan, yhdestä henkilöstä odotin enemmän ja varsinainen "loppuhuipennus" on suorastaan mauton.

Ja kuitenkin, en kyräile Hyvää naapuria yhteisten iltahetkiemme jälkeen. Muistelen hyvällä sen kepeyttä, koukuttavuutta ja pakoa arjesta. Haluaisin suorastaan löytää lisää yhtä "huonoa" luettavaa. Toisaalla vinkattiin ainakin Paula Hawkinsin trilleriä Nainen junassa (jota kesällä aloittelinkin, mutta joka jäi kesken pääasiassa siksi, että oli e-kirjalaina kirjastosta) ja Joël Dickeriä (jonka esikoisromaania olen vähän lukenut ja joka ei mielestäni ole tarpeeksi huonoa eikä koukuttavaa kirjallisuutta). Mitä sinä ehdottaisit?

Hyvä naapuri toisaalla: Rakkaudesta kirjoihin, Lukutoukan kulttuuriblogi, Leena Lumi, Ullan luetut kirjat, Pihin naisen elämää

12 kommenttia:

  1. Vaikka olen monessa asiassa ihan eri mieltä kuin sinä tämän kirjan suhteen (pidin tästä kovasti) niin Maria, bloggauksesi oli kertakaikkiaan todella hyvää luettavaa! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Krista! <3 Kun poikkesin tavallisista lukurutiineistani genren suhteen, tulin myös kirjoittaneeksi lukukokemuksesta vähän eri tavalla kuin yleensä – hauskaa ja vapauttavaa :)

      Poista
  2. Hyvä teksti! Trillereissä on hyviäkin, mutta tämä toi osin mieleeni Paula Hawkinsin Naisen junassa. Se on nimittäin mielestäni aika huono kirja - tai jos ei huono, niin aika kepeä ja "köpö", mutta viihdyttävä ja koukuttava. Tämä lie samaa sarjaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kyllä näissä on samaa! Nainen junassa -kirjassa minäkertojan epämiellyttävyys oli oli ehkä vielä korostuneempaa kuin tämän kirjan päähenkilöiden (luin siis tosiaan Hawkinsin kirjaa jonkin matkaa kesällä, mutta silloin oli selkeästi energiaa myös hyville kirjoille, eikä e-kirjan lukeminen puhelimella sujunut kovin hyvin).

      Poista
  3. Tekstillisesti tämä dekkari on tosiaankin köpö. Ihan alussa asia häiritsi, mutta sitten teksti parani tai todennäköisemmin en kiinnittänyt siihen huomiota tarinan viedessä mukanaan. Ahmittavaa hömppää, jollaista aina välillä kaipaa. :) Dekkarin loppuhuipennus on kyllä makaaberi. Sen olisi voinut mielestäni jättää kirjoittamatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä kyllä ihastelin tekstin kömpelyyttä ihan loppuhuipennukseen asti! :D En ole vielä ehtinyt lukea muiden tekstejä kunnolla, mutta linkittäessäni huomasin, että olit lukenut Hyvää naapuria flunssassa – siihen (kuten stressiin tai kiireeseenkin) aivan täydellistä luettavaa, koska ei haasta liikaa eikä tarvitse pelätä, että jää jotain hienoja vivahteita huomaamatta tms.

      Poista
  4. Mainio kirjoitus, joka vahvistaa intuitiotani siitä, että tämä kirja ei tosiaan ole minua varten. :D Täällä Lapenan kirja on ollut - on yhä - melko näkyvästi esillä kirjakaupoissa, joten on tullut sitä lääpittyä. Onneksi ei ikinä tarttunut mukaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elegia, onpa kiva kuulla, että tekstistäni oli hyötyä! :D Vaikka oma suhteeni Hyvään naapuriin on vähän ristiriitainen, luulen, että osasin kuvata suht objektiivisesti, millainen kirja on.

      Poista
  5. Nyt hykerryttää. Kirja on pöydänkulmalla joulunpyhiä odottelemassa. Saa nähdä, kuinka sen kanssa käy.

    VastaaPoista
  6. Hei, mahtavasti ilmaistu, tämä tosiaan on tietyllä tavalla hyvä, mutta huono. Mun mielestä silti painokkaammin hyvä, koska en pystynyt laskemaan käsistäni tätä ollenkaan. Joskin tosiaan myös epäkohtia oli...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuulia, tämä oli tosiaan koukuttava! Joku tämäntapainen kirja olisi kiva taas lukea pitkästä aikaa, saisi aivot nollattua.

      Poista
  7. Juuri samoissa fiiliksissä saman teoksen päättäneenä täällä. Samankaltaista hyvää huonoa ja viihteellistä populäärikirjallisuutta ovat mielestäni Carlos Ruiz Zafónin jo useamman vuoden takainen Tuulen varjo ja Liane Moriartyn Hyvä aviomies.

    VastaaPoista