tiistai 21. toukokuuta 2013

TTT: Kymmenen unohtumatonta lastenkirjaklassikkoa



Valkoisen kirahvin kavionjäljissä listaan kymmenen ihanaa lastenkirjaklassikkoa. Jätin tällä kertaa tyttöromaanit listauksen ulkopuolelle, sillä niistä saisi aivan oman listansa. Suurin osa kirjoista on sellaisia, joita minulle on luettu ääneen tai joita olen kuunnellut "kasettikirjoina" lapsena, mutta otin mukaan myös yhden aikuisiällä löytyneen lastenkirjasarjan. Jonakin toisena päivänä listalla saattaisivat komeilla osittain toiset kirjat, mutta nämä tulivat nyt mieleen.

1. Maija-Liisa Dieckmann: Piilopirtin tytöt
Tätä kuuntelin lapsena äänikirjana ja löysin historiallisten romaanien lumon.

2. Thorbjørn Egner: Kasper, Jesper ja Joonatan, kolme iloista rosvoa
Tätäkin kuuntelin aivan mahtavana äänikirjasovituksena lauluineen kaikkineen.

3. Tove Jansson: Kuka lohduttaisi Nyytiä?
Janssonilta olisin voinut mainita monta muutakin kirjaa, mutta tämä ihana, Kirsi Kunnaksen suomeksi riimittelemä kuvakirja nousi nyt mieleen.

4. Kirsi Kunnas: Tiitiäisen satupuu
Osaan monet tämän kokoelman runot ulkoa; paitsi alkuperäisessä kokoelmassa, ne ovat tulleet vastaan monissa yhteyksissä Aapisesta alkaen.

5. Kuratomi & Kakumoto: Otso-herra -kirjat
Utuiset kuvat ja haikea, mutta onnellinen tunnelma jäivät mieleen.

6. Marjatta Kurenniemi: Onnelin ja Annelin talo jatko-osineen
Onneli ja Anneli -kirjoja on luettu minulle ääneen lapsena, olen kuunnellut niitä kasettikirjoina, lukenut itsekseni lapsena, lukenut lapsilleni ääneen aikuisena... Ruusukujan viehätys on säilynyt.

7. Astrid Lindgren: Meidän Marikki
Olisin voinut yhtä hyvin mainita Ronja ryövärintyttären. Molemmat kirjat kuuluivat lapsuuteeni ja niitä on edelleen ihana lukea.

8. Jukka Parkkinen: Korppi-kirjat
Näitä kuuntelin lapsena, mutta huumori avautui ehkä vielä paremmin aikuisena, kun mies luki kirjoja iltasaduksi.

9. Aili Somersalo: Mestaritontun seikkailut
Tämäkin tuli lapsena tutuksi kasettikirjana, ja aikuisena oli pakko selvittää, missä kirjassa prinsessa kehrää lankaa kultaisista hiuksistaan vankeudessa ja sadun lumo hohtaa kaiken yllä.

10. Eduard Uspenski: Fedja-setä, kissa ja koira jatko-osineen
En lukenut tai kuullut Fedja-sedästä lapsena, mutta ihastuin kirjojen hyväntahtoiseen huumoriin, ystävyyden kuvaukseen ja lempeään anarkismiin aikuisena, kuinkas muuten kuin omien lasten iltasatuhetkinä.


Mitkä kirjat ovat jääneet sinulle voimakkaasti mieleen lapsuudesta? Kestävätkö ne lukemista edelleen, aikuisena ja vuosien jälkeen?

21 kommenttia:

  1. Kaksi kovaa tässä minullekin: Tiitiäisen satupuu, jonka olen kaksi kertaa ostanut samana päivänä, kun olet kuullut olevani raskaana;)

    Kuka lohduttaisi Nyytiä on ensimmäinen kirja, jonka annoin lahjaksi R:lle. Tosin ostin tämän ihanuuden myös Merille myöhemmin.

    Olen ollut yhteydessä Janssonin tuotteista vastaavaan suvun jäseneen, että saisimme muumimukien lisäksi myös Nyyti ja Tuittu -mukit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena, aivan ihana ensimmäinen ostos odotetulle lapselle! <3

      Toivottavasti Nyyti ja Tuittukin pääsisivät mukeihin; onhan niissä nykyään jos jotakin Homsua ja Sosulia.

      Poista
  2. Tiitiäisen satupuu on ihana. Äiti lauloi meille sitä Tiitiäis-kappaletta aina iltaisin.

    Ronja, ryövärintytär nousisi minulle varmaankin Lindgreneistä esiin. Marikkeja en ole vieläkään lukenut, selvästi pitäisi.

    Ja Kasper, Jesper ja Joonatan on upea! Tiedän, että minulla on se kirja täällä jossain päin taloa.

    Ihana lista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Linnea, Tiitiäis-runo/laulu on ihana! Marikki on suloinen; kannattaa kyllä lukea vaikka arvelen, että Ronja säilyy sinulla ykkösenä.

      Poista
  3. Olen lukenut vain 3,4 ja 7:n. Omalla listallani olisi ainakin Nalle Puh, Muumikirjoista Taikurin hattu, joku Mauri Kunnaksen teos, Richard Scarryn joku kuvakirjoista näillä aloitettaisiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jokke, Nalle Puh on ihana; tutustuin alkuperäiseen vasta aikuisena mutta lapsena rakastin Disneyn piirrettyjä ja sarjakuvia. Alkuperäinen Milnen Nalle Puh pitäisikin ottaa lukuun lasten kanssa (voi olla, että mies on sitä lapsille lukenutkin, mutta siitä on niin monta vuotta että esikoinenkaan ei varmaan muista).

      Poista
  4. Kiva lista! Minulle listaltasi läheisiä ovat Tiitiäisen satupuu ja Marikki, muista olen lukenut suuremman osan, mutta ne eivät muodostuneet kovin läheisiksi. Esimerkiksi korpille ja kumppaneille en syttynyt yhtään. Ehkä pitäisi kokeilla nyt aikuisena?

    Lindgreniltä ottaisin Marikin lisäksi mukaan Melukylän lapset, koska ne olivat ensimmäisiä häneltä lukemiani kirjoja, ja oikeastaan melkein kaikki muutkin (paitsi Katto-Kassisen). Pikkulasten klassikoista mieleen ovat jääneet Pikku-Marjan Eläinkirjan lorut/laulut. Kuvakirjoista pidin pienenä Pupu Tupunasta, mutta nykyään otus on minusta jotenkin pelottavan näköinen. Listalle kuuluisivat ehdottomasti myös Joken mainitsemat Mauri Kunnaksen kirjat, etunenässä Joulupukki ja Koiramäen lapset, ja viimeisenä muttei suinkaan vähäisimpänä ihana Uppo-Nalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luru, Uppis on meillä "lue lapsille" tbr-listalla, sillä sitä ei ole vielä tullut luettua. Uppo-nalle kuului kyllä minunkin lapsuuteeni. Ja Mauri Kunnaksen kirjat, tietenkin, lähinnä Koiramäki ja ne kummitusjutut :)

      Poista
  5. Mielenkiintoinen lista Maria! "Kasettikirjat" paljastavat sen, mihin ikäpolveen kuulut -- minun lapsuudessani sellaisia ei vielä oikein ollut. Omassa kodissani lastenkirjallisuus oli hyvin kirjavaa ja paljon lainattiin kirjastosta. Vanhemmat eivät millään tavalla valikoineet tai yrittäneet "ohjata" lukemisia. Vaikka kuinka yrittäisin miettiä, en tällaista 10-listaa saisi millään aikaiseksi -- muistan kirjoista yksittäisiä kuvia ja hahmoja mutten välttämättä niiden nimiä tai kirjoittajia. Yhden Onnelin ja Annelin sain kummivanhemmilta lahjaksi, toinen oli siskollani, jota naapurin isä (jonka tyttären nimi oli Anneli) alkoi nimittää Onneliksi :). Peppi Pitkätossusta ja Pekka Töpöhännistä myös pidin paljon ja niitä meillä oli myös kotona, samoin Pikku Nikke-kirjoista. Ja Joken mainitsemat Richard Scarryt. Déjà-vu hetkiä on tullut omien poikien kanssa kun on lukenut vanhempia kirjoja (kuten Astrid Lindgreniä) ja yhtäkkiä muistaa sen hetken lapsuudesta, kun oli lukenut samaa kohtaa -- kesäisen auringon porottamassa takapihalla, ylimakean appelsiinimehutiivistemehun ja äidin leipoman pullan maun...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En minäkään kaikkia muista ja muutamia olen etsinyt googlella, esim. Piilopirtin tytöistä ja Mestaritontun seikkailuista en muistanut nimiä ja aikuisena sitten selvitin, mitkä kirjat olivat kyseessä ja Mestaritontun luin uudelleenkin. Molempiin tutustuin siis lapsena kirjaston kasettikirjoina ja ne jäävät jotenkin heikommin mieleen kuin sellaiset kirjat, joita on ihan konkrettisesti lukenut, pitänyt kädessä ja selaillut.

      Pekka Töpöhäntä oli vähällä päätyä tälle listalle, mutta ei sitten mahtunutkaan. Nyt kun mainitsit Nikke-kirjat, niin tulihan niitäkin lapsena kuunneltua :). Ihania kesäisiä lukumuistoja, tuo ylimakea appelsiinitiivistemehu "soitti jotakin kelloa" minunkin mielessäni, mutta en saa ihan muistosta kiinni...

      Poista
  6. Tiitiäisen satupuu on ehdoton suosikkini, sain sen 6v.
    Muumit on aina ihania, samoin Nalle Puh. Lisäisin vielä Pekka Töpöhännän, joka on aina yhtä suloinen. Uppo-Nalle eli Uppis on lempinalleni ja niihin loruihin ei kyllästy koskaan :) Astrid Lindgren on kirjoittanut maailman vahvimman tytön eli Peppi Pitkätossun, joka on minun suosikkini hänen kirjoistaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mai (sinähän olet Pekka Töpöhännän tyttären kaima!), Peppi Pitkätossu on kyllä ihan huippu ja voisi hyvin olla tällä listallani myös. Noita Uppiksen runoja on kyllä jäänyt lapsuudesta mieleen; vaikka en kaikkia kirjoja olekaan kuunnellut tai lukenut.

      Poista
  7. Tiitiäinen, Onneli ja Anneli, Nyyti... Ihania, ne olivat minun kirjojani lapsuudessa! =D Pekka Töpöhäntä oli myös suosikkini, samoin Lingrenit, ja olikohan se Pikkukarhu-sarja tai jokin vastaava. Narniat, Viisikot ym. tulivat sitten hieman myöhemmin. =D Ja kuvakirjoista Pupu Tupuna oli ihan must!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Irene, sinäpä sen sanoit: Pikkukarhu-kirjat! Miten saatoin unohtaa! <3 Minäkin tykkäsin Pupu Tupunasta pienenä.

      Poista
  8. Ihana lista, taidan kähveltää idean myös!

    VastaaPoista
  9. Hauskaa, että innostuit tästä!

    Ihana lista, josta minulla on lukematta 1,4 ja 8. Muut ovatkin ihania tuttavia. Parkaisin miltei ääneen, sillä unohdin hötäkässä listaltani tyystin Fedja-sedän, kissan ja koiran, joka sinne kuuluisi ehdottomasti. Se on aivan ehdoton suosikkini edelleen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valkoinen kirahvi, joku ikisuosikki unohtuu näiltä listoilta aina! Onneksi näitä voi tehdä aina lisää :)

      Poista
  10. Ihana muistella! Mun listalla Tiitiäisen satupuu sekä Tiitäisen tarinoita, Pepit, Eemelit, sekä Saariston lapset. Viisikot, Tiinat, Montgomeryistä Annat... Muumeista yhdistelmänide Taikurin hattu-Vaarallinen juhannus-Taikatalvi oli rakkain. Kestosuosikkeja olivat myös Tarzanit sekä isäni vanhat poikakirjat, sellaista sinikantista sarjaa, siinä oli mm. Robin Hood. Ja edelleen isän peruja: "Riksin sarjaan" kuului sellainen kuin "Kalliovuorten kuningas", joka kertoi harmaakarhusta ja pienestä mustakarhun pennusta joka päätyi sen hoiviin sekä metsästäjästä joka jahtasi karhuja eikä lopulta raaskinutkaan ampua sitä. (Tästä tehtiin kai myöhemmin myös elokuva?) Lisäksi luin moneen otteeseen omasta kirjahyllystäni sellaiset kuin "Kulmakujan perhe" (kertoi vähävaraisesta englantilaisperheestä ja sisarusparvesta) sekä "Seitsemän sisarusta", australialaisen Woolcottin perheen tarina. Muistaako joku näitä?? En muista tekijöitä valitettavasti enää, kirjat ovat tällä erää kellarissa. Sitten muistan hyvin tarkkaan sellaisen kuin "Tokion valot", jossa kerrottiin japanilaisista köyhistä nuorista. Miksen tämänkään tekijää saa mieleeni! Ja vielä yksi hyvin tärkeä: Mary Marckin "Luokan ikävin tyttö". Olin erittäin otettu tästä kirjasta. Perin sen isotädiltäni ja sen sivut olivat repaleina niin että minulta puuttui vuosia tieto siitä miten kirjassa lopulta kävi. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanna V., tuo Seitsemän sisarusta on Ethel Turnerin, itse en ole sitä lukenut mutta muistelen ainakin Saran kirjat ja Jokken kirjanurkka -blogeissa olleen kirjasta/kirjoista juttua. Saariston lapset on ihana, ja Eemeli aivan mainio!

      Hauska tuo tarina Luokan ikävimmän tytön puuttuvista sivuista :). Siinä kirjassa on kyllä koskettava ja voimaannuttava tarina.

      Poista
    2. Hei, kiitos Turnerin muistamisesta! Täytyypä tarkistaa nuo blogit, kiitos vinkeistä. Luokan ikävin tyttö oli kyllä mahtava. Liisa joka suri sitä että on niin "tavallinen" kun Nella oli niin intresantti!

      Poista