lauantai 27. elokuuta 2011

Ursula Jones & Sarah Gibb: Prinsessa vailla valtakuntaa


Ursula Jones & Sarah Gibb: Prinsessa vailla valtakuntaa.
(The Princess Who Had No Kingdom 2009). Suom. Maikki Tilvis.
Aurinko-kustannus 2010.

Olipa kerran Prinsessa, jolla ei ollut valtakuntaa. Mutta hänellä oli poni, jonka nimi oli Soma. Ja joka päivä Prinsessa kiipesi poninsa kärryille ja ajeli kauas, kauas, ympäriinsä etsien omaa valtakuntaansa. 

Tämä kirja osui silmiini kirjaston hyllystä, jo ennen kuin omat pikku prinsessani olivat ehtineet sitä huomata. Kirjan kuvitus on aivan hurmaava; kuvat ovat uskomattoman viehkeitä olematta silti makeita. Kertomus on sekoitus perinteistä prinsessasatua, kiertolaisromantiikkaa ja huumoria pienellä opettavaisuudella maustettuna.

Nimensä mukaisesti tarina kertoo Prinsessasta, joka etsii omaa valtakuntaansa. Prinsessa matkaa Soma-poninsa vetämillä kärryillä, jonka hän on lastannut pikanteilla kalusteilla ja esineillä, kuten rokokoo-tuolilla, taulun kehyksillä, lintuhäkillä, teekannulla ja kukkamaljakolla. Köyhä prinsessa ansaitsee rahaa kuljettamalla paketteja, joita posti ei suostu toimittamaan (kuten juuri kuoriutumaisillaan olevia strutsinmunia ja rampoja koiria).
Prinsessa on hyväkäytöksinen ja vaatimaton - hänelle kelpaavat "oikeiden prinsessojen" vanhat mekot -ja hänellä on sivistyneitä harrastuksia: Prinsessa pistäytyi kirjastoon lukemaan lehteä, kuten hänellä oli tapana tehdä. Ah, täydellinen prinsessa!





Valtakuntia olisi tarjolla useampiakin, kun useampikin prinssi ja vastakruunattu kuningas huomaavat Prinsessan kauneuden tanssiaisissa. Kilpailu Prinsessan kädestä yltyy kakkusodaksi, mutta prinsessa huomaa löytävänsä valtakuntansa muualta. Se löytyy entisen hovinarrin sydämestä... Kosinnan itsenäinen ja reipas prinsessa suorittaa itse, sillä jonkunhan se on tehtävä.






Aika kului ja pian he huomasivat, että kärryille täytyi tehdä tilaa lapsille. Ja soman vierellä juoksenteli pikkuinen musta varsa pitkillä, honteloilla jaloillaan. 
Äidin lisäksi myös kolme pikkuprinsessaa, iältään 2-6 -vuotiaita, viihtyivät kirjan parissa. Vaalenapunaista, kimallusta, tanssiaisten pukuloistoa ja vähän jännitystäkin - vaikka lähes joka sivulla on tekstiä vähän enemmän kuin pari riviä, pieninkin jaksoi kuunnella tarinaa.

Luulin tehneeni "ensimmäisenä" tämän ihanan löydön, mutta googlen avulla löysin myös Sonjan ja Mari A.:n (joka on tehnyt ihanan prinsessakirjakoonnin) bloggaukset kirjasta. Kurkkaa myös Lastenkirjahyllyyn.


15 kommenttia:

  1. Ihastuttava kuvitus! Mainiota, että olet jakanut noita kuvia postauksessasi! :-)

    Sopiikohan tämä pojille (nyt kaikki kysyvät, että miksi EI sopisi, mutta kyllä on niin, ettei tyttötarinat poikia aivan valtavasti kiinnosta, mutta poikkeuksia toki on läjäpäin)? Mitä luulet?

    VastaaPoista
  2. Paula, mieheni osti juuri uuden kameran ja olen häpeämättömästi rekrytoinut miehen nyt kuvaamaan kirjojani, kukkia ja muuta suloista blogiani varten ;). Jokaisen menestyvän blogistin takana on mies ;)

    Mietin tuota tyttö-poika -kysymystä itsekin. Tarina sopii mielestäni myös pojille, koska se ei ole liian siirappinen ja siinä on "toimintaa", siis tuo huima kakkusota ym. :D Toisaalta kuvitus varmaan vetoaa lähinnä tyttöihin, että en kyllä ostaisi tätä pojalle, mutta kirjastostahan voi lainata ja kokeilla.

    VastaaPoista
  3. Ihastuttavan oloinen kirja! Minä olen aivan lumoissani tuosta kuvituksesta jo sinun blogisi perusteella. Kuvitus muuten muistuttaa hieman Lumiprinsessa-kirjaa, josta kirjoitin blogiini viime marras- tai joulukuussa (laiska ei jaksa muistaa/tarkistaa ;)).

    Tuohon Paulan kysymykseen voin tätä kirjaa (vielä) lukematta vastata, että meillä uskoisin vain tyttäreni kiinnostuvan tästä, hieman alle nelivuotias poikani ei varmastikaan tästä innostuisi. Harmi sinänsä.

    VastaaPoista
  4. Katja, tämä on! Täytyy käydä kurkkaamassa Lumiprinsessa -postauksesi. Noinhan tuo tahtoo mennä nuo tyttöjen ja poikien kirjamieltymykset kuin sanot. Meidän poika on vasta 1,5 v, mutta silloin kun hän itse tulee syliin kirjan kanssa, kyseessä on yleensä joku eläin- tai autokirja.

    VastaaPoista
  5. Onnettarella oli sinulle asiaa blogissani, käyhän kurkkaamassa!

    VastaaPoista
  6. Iiihana prinsessakirja! Minäkin voisin kuvitella lukevani tämän ihan vain itselleni kuvien ja hauskan kuuloisen tarinan perusteella. Kiitos Maria!

    VastaaPoista
  7. Minä olen bongannut tämän jo niistä aiemmista blogikirjoituksista ja mieleen se on jäänyt upean kuvituksen takia. Oli kiva kuulla, että teidän tytötkin ovat pitäneet, sillä olen vähän miettinyt sitä, ihastuisiko meidän Stella tähän lainkaan, vai onko vain aikuiseen makuun. Ehkä mekin silti kokeillaan ensin kirjastosta!

    VastaaPoista
  8. Kiitos Linnea :). Ihana, että olet kiinnostunut lasten- ja nuortenkirjoista!

    Karoliina, kokeillaa :). Mietin, että voisin ostaa meille omaksi tämän.

    VastaaPoista
  9. Luimme tämän muistaakseni viime keväänä. Kuvitus oli tosiaan aivan ihastuttava ja taisinkin ottaa muutaman kuvan sivuista jatkokäyttöä varten... Olen miettinyt kirjan hankkimista omaan hyllyyn ihan vain siksi, että se on kirjaksi harvinaisen kaunis. Kai silläkin perusteella voi kirjan ostaa ?

    VastaaPoista
  10. Petriina, hauska kuulla että tästä on tykätty teilläkin. Ihan hyvä peruste kirjan ostolle minusta :).

    VastaaPoista
  11. Minäkin tähän törmäsin töissä ihan sattumalta silloin kun postauksen olen tehnyt. Joitain ihania yksittäisiä kirjoja saattaa pitkäksikin aikaa jäädä pimentoon hyllyyn jos ei ole niitä itse aikoinaan hyllyttänyt, mutta onneksi tein tämän löydän. Kirjan kuvitusta muistellessa tulee vieläkin hyvä mieli:)

    VastaaPoista
  12. Meinasin älähtää, että näyttää tutulta kirjalta. Meillä tyttö tykkää enemmän noista perinteisistä prinsessakirjoista, joissa prinsessa tanssii ja tanssii... Mutta mä rakastuin kuvitukseen ja ihastelin sitä lapsilleni =)

    VastaaPoista
  13. Sonja, nämä pienempien kustantamojen ihanuudet löytyvät usein sattumalta (tai kirjablogeista). Olet kyllä työssäsi aika aitiopaikalla :).

    Mari, tämän kirjan estetiikassa taitaa tosiaan olla jotain aikuisiin vetoavaa :).

    VastaaPoista
  14. Näköjään muutkin ovat löytäneet tämän teoksen hienouden! Kirjoitin juuri tänään omaan blogiini tästä sadusta ja sen kuvituksen ihanuudesta.

    VastaaPoista