Helmikuussa luettua, koettua, blogattua

Se on sitten kevät, maaliskuu! Vaikka pakkanen hetkellisesti kiristyikin, on selvää, että valo ja lämpö valtaavat yhä enemmän alaa. Kurkataan kuitenkin vielä vähän helmikuuhun. Luin viime kuussa paljon, mutta loppujen lopuksi aika vähän kaunokirjallisuutta. Helmikuuhun osui täällä Etelä-Suomessa myös hiihtoloma, jonka aikana tuli luettua vähemmän, mutta johon mahtui muutamia ihania kirjallisia kokemuksia ja kohtaamisia.

Kävin ensimmäistä (mutta en taatusti viimeistä!) kertaa Prosak-klubilla kuuntelemassa Joonas Konstigia ja Sirpa Kähköstä. Konstig luki luvun romaanistaan Totuus naisista, jonka olin lukenut muutama päivä aiemmin ja josta pidin niin paljon, että lainasin saman tien kirjastosta myös kirjailijan aiemmat teokset, novellikokoelman Ahneet ja viattomat sekä romaanin Kaikki on sanottu. Ainakin tuosta novellikokoelmasta on luvassa lähiaikoina juttua blogiin.

Kähkönen luki katkelmat kolmesta Kuopio-sarjan romaanistaan, Rautaöistä, Lakanasiivistä ja Hietakehdosta ja osoitti olevansa paitsi loistava kirjailija, myös taitava ja eläytyvä esiintyjä. 

Lasten kanssa teimme pienen päiväretken Porvooseen, jossa vierailimme Runebergin talomuseossa (kuvan keltainen talo) aistimassa Fredrika-rouvan piirroksia ja unelmia ja Johan Lunvigin idyllejä ja epigrammeja, joiden taikaa on varmasti tarttunut vanhoihin seinäpapereihin ja varissut leveiden lattialankkujen väliin. 

Helmikuun teemana blogissa olivat kirjoitusoppaat ja muut kirjoitusaiheiset kirjat. Niitä tulikin luettua ja esiteltyä kaikkiaan kahdeksan, mutta jatkan vielä maaliskuussa teeman parissa. Linkit jo blogattuihin sekä viitteitä siitä, mitä kirjoitusoppaita vielä tuon blogiini, löytyvät teeman aloituspostauksesta. Helmikuussa lukemistani oppaista suosikkini olivat Natalie Goldbergin inspiroiva Luihin ja ytimiin sekä pirteät harjoituspankit, Sini Kiuaksen Kirjoittajakalenteri ja Ylva Karlssonin ja Katarina Kuickin Kirjoittamisen ihanuus. Anne Leinosen toimittama Kirjoita kosmos oli myös todella hyvä, mutta koska se keskittyi itselleni vieraampaan kirjallisuuden genreen, se ei noussut henkilökohtaiseksi suosikikseni.

Luin sentään muutakin; Helmikuun ihanimman kirjan titteli menee tällä kertaa Kirjeitä Saima Harmajalle -teokselle. Jäljen jätti myös Jouni Tossavaisen runollinen romaani Kesäpäivä. Kirja-arvioiden lisäksi kirjoitin koulukirjastoista ja kouluissa "pakkoluettavista" kirjoista – nämä aiheet herättivät mielipiteitä, muistoja ja keskustelua myös blogin lukijoissa, kiitos kaikille kommentoijille!

Yksi helmikuun "blogikohokohdista" oli ehdottomasti Blogistanian Globalia -äänestys, jossa kolmesta ehdokkaastani kaksi, Gaute Heivollin upea Etten palaisi tuhkaksi ja Haruki Murakamin Norwegian Wood nousivat kärkeen. Kolmanneksi sijoittui Julian Barnesin pienoisromaani Kuin jokin päättyisi. Heivollin menestys noteerattiin myös Norjan mediassa.

Aurinkoista maaliskuuta kaikille!