Sivut

torstai 1. maaliskuuta 2012

Helmikuun luetut

Kuva täältä

Helmikuu oli minulle hyvä lukukuu; luin kaikkiaan kymmenen sellaista kirjaa, jotka toin blogiini. Mukaan mahtui kuusi romaania, lastukokoelma, yksi lasten kuvakirja, yksi nuortenkirja sekä tietokirja. Sattumalta luin kolme Otavan kirjaston kirjaa, ja yksi saman sarjan kirja, todella upea, on luvussa nytkin - siitä lisää myöhemmin. Kuukauden parhaat lukukokemukset olivat Ahon Tulivuori sammuessaan ja muita lastuja, Kirsti Kurosen nuortenromaani Omenapuu laulaa sekä Anne Tylerin romaani Aikaa sitten aikuisina. Helmikuun luetut kokonaisuudessaan listattuina ja linkitettyinä:

Juhani Aho: Tulivuori sammuessaan ja muita lastuja
David Nicholls: Sinä päivänä
Kate Atkinson: Ihan tavallisena päivänä
KilBride & Tilley: Hopea - Lumimaan taikaponi
Riikka Pulkkinen: Totta (täydennetty painos)
Kirsti Kuronen: Omenapuu laulaa
Parvela & Sinkkonen: Kouluun!
Anne Tyler: Aikaa sitten aikuisina
Siri Hustvedt: Kesä ilman miehiä
Anne Tyler: Pyhimys sattuman oikusta

Helmikuussa osallistuin lisäksi kirjabloggaajien oman käännöskirjapalkinnon, Blogistanian Globalian äänestykseen, listasin tärppini kevään kirjauutuuksiin ja kerroin vähän omista kevään luku- ja bloggaussuunnitelmistani. Maaliskuussa blogissa tulee näkymään runsaasti uutuuksia, sillä kirjakevät pyörähtää täysillä käyntiin, mutta vanhemmat kirjat kulkevat luonnollisesti koko ajan mukana.

Aurinkoista maaliskuuta kaikille Sinisen linnan kirjaston lukijoille!

9 kommenttia:

  1. Sinisen linnan emännän helmikuu oli ihanan sininen. :-)

    VastaaPoista
  2. Hanna, niinpä :). Minua vähän hämää, kun te monet kollegat puhutte Otavan kirjastosta Sinisenä kirjastona :D.

    VastaaPoista
  3. Minäkin tosiaan aina kyllä puhun Otavan sinisestä kirjastosta, vasta äskettäin ylipäätänsä tajusin, että se on pelkkä Otavan kirjasto!

    *punastunut hymy*

    VastaaPoista
  4. Hei Maria ja mukavaa lukuisaa maaliskuuta! Minä muuten luin noita Ahon lastuja tuosta kokoelmasta, kun tein sellaista novellianalyysia opintojani varten. Kiitos vielä tuosta vinkistä, en olisi muuten tarttunut!

    VastaaPoista
  5. Susa, pitäähän värikoodit olla ;).

    Kiitos Sara, ja kiva kuulla, että olet lukenut tuota lastukokoelmaa!

    VastaaPoista
  6. Hih tuota Sinistä. :) Minulle on kirjablogeista tarttunut tuo "Otavan Sininen" niin, että taisin omaan blogiinikin tagata sen tuolla nimellä, vaikka ennen blogiaikaa puhuin aina nimenomaan Otavan kirjastosta. :)

    Sinulla on ollut hyvä lukukuukausi. Minun pitikin kommentoida arviotasi Tylerin Aikaa sitten aikuisista, mutta olin arviosi ilmestyessä hiihtolomalla ja unohdin sitten palata... Olen iloinen, että pidit kirjasta. Se on suurin Tyler-suosikkini, siinä on mielestäni kaikki hänen teostensa parhaat piirteet. Kirja on myös Tylerin romaaneista kaikkein carolshieldsmäisin. :)

    Ihanaa alkanutta maaliskuuta!

    VastaaPoista
  7. Katja, minäkin tykkään tuollaisesta "aikaa sitten aikuisena" -Tylerista, enemmän kuin "pyhimys sattuman oikusta" -Tylerista - siis pienieleisyys ja arkisuus vs. dramaattiset käänteet. Tuossa ensinmainitussa on tosiaan paljon samaa kuin Shieldsin kirjoissa, keskiössä elämäänsä pohtiva, keski-ikäinen nainen ja enemmän sisäiset kuin ulkoiset tapahtumat.

    Minullakin on nyt jäänyt vähemmälle blogien lukeminen ja kommentoiminen; paitsi että olen ollut kipeänä, hukkasin myös nettipuhelimen, eikä koneen ääreen oikein arjessa ehdi.

    Ihanaa viikonloppua, Katja!

    VastaaPoista
  8. Ties mistä johtuu, mutta minäkin olen kuvitellut, että tuon Otavan sarjan virallinen nimitys on Sininen kirjasto :D

    Pulkkisen kirjan täydennetty painos kiinnostaa, pitääkin lukea uudelleen se arviosi siitä.

    Mukavaa viikonloppua !

    VastaaPoista
  9. Petriina, sinä olet siis ilmeisesti lukenut Tottan alkuperäisen painoksen? Jos saat tuo täydennetyn käsiisi, voitkin sitten vertailla ja miettiä, muuttavatko lisäykset/poistot tulkintaa :).

    Mukavaa viikonloppua sinullekin, Petriina!

    VastaaPoista