Kesän kynnyksellä erilaiset juhlat, matkat, retket ja ulkoilut - sekä tietysti puutarhanhoito ;) - verottavat niin luku- kuin bloggausaikaakin. Laitan viikonloppua vasten kiertämään tällaisen haasteen, johon mielellään saavat tarttua muutkin kuin kirjabloggaajat. Ei hätää, te useiden haasteiden uuvuttamat, tämä haaste ei edellytä lukemista, pelkkää lukemisesta haaveilua, ihanien lukukokemusten muistelua, vähän blogien selaamista/googlettamista sekä hetken aikaa linkittämiselle ;). Siitä, miksi linkittäminen on tärkeää bloggaajalle, voi lukea täältä - ja siitä, miksi linkittäminen ja kanssabloggajien huomioiminen muutenkin on kivaa, voi lukea täältä. Kirjablogien genressä linkittäminen on erityisen helppoa, koska kirjoitamme usein samoista kirjoista toistemme kanssa. Edellä olevia linkkejä lainatakseni, linkittäminen on kuin virtuaalinen halaus!
Haaste toimii näin: etsi se blogiteksti, joka on saanut sinut lukemaan, lainaamaan, ostamaan ja kirjaamaan TBR-listallesi ("To-be-read") jonkin kirjan. Erityisen kivaa on, jos pystyt kaivamaan muistin ja kaverin blogin arkistostosta jonkin jo aiemmin ilmestyneen kirjan/postauksen. Kirjoita kirjan nimi (ja kirjailija) blogiisi ja aktivoi siihen linkki, joka johtaa siihen kanssabloggaajasi blogipostaukseen, josta sait vinkin. Huom! Tarkoitus ei ole linkittää blogistanian ensimmäistä postausta ko. kirjasta tai sitä postausta, jonka google nostaa ensimmäiseksi, vaan se, josta itse sait vinkin tai vakuutuksen, että kirja kannattaa lukea. Laita hyvät lukuvinkit ja linkit kiertämään!
Itse haluan ojentaa virtuaalisen kukkapuskan seuravista kirjavinkeistä linkkien takana oleville bloggaajille:
Jayne Anne Phillips: Äidin aika
Charotte Perkins Gilman: Keltainen seinäpaperi
Kate Chopin: Herääminen
Daphne Kalotay: Bolsoin perhonen
Jussi Valtonen: Siipien kantamat
Joel Haahtela: Perhoskerääjä
Ann Rosman: Majakkamestarin tytär
Johan Bargum: Syyskesä
Kerstin Ekman: Tapahtui veden äärellä
Claudie Gallay: Tyrskyt
L.M. Montgomery: A Tangled Web
Mielenkiintoinen aihe, ja tärkeä! Itse koitan nykyään aina jokaisen kirja-arvostelun yhteydessä katsoa ainakin Googlen antamista linkeistä siltä ekalta, usein tokaltakin sivulta että ketkä muut kirjabloggaajat ovat myös lukeneet ja linkitän. Joskus jonkun kirjan kohdalla on niin moni lukija, että poimin sattumanvaraisesti vain osan.
VastaaPoistaLinkittäminen on tosiaan vähän kuin virtuaalinen halaus, totta tosiaan! Ja sitä soisi käytettävänkin useammin.
Palaan tähän varmaan blogissani jahka ehdin, ensi viikolla viimeistään ;) Pari muuta postausta on tulossa tälle viikolla ja haluan kuitenkin esim nyt tuohon Tammimaan kirjaan vähän sitä "ykkössijan" hajurakoa, ennen kuin teen uuden postauksen.
Virtuaalinen halaus on ihana termi, sitä se todellakin on. Pyrin aina lisäämään minulle tuttujen blogien arvioita oman postaukseni perään, vaikka olisimme olleet kirjasta aivan eriä mieltä. Ilahdun itsekin, kun oma tekstini on huomioitu.
VastaaPoistaHaluan ehdottomasti palata tähän, vaikka jo huomenna, sillä minulla onkin jo muutama hyvä ehdokas mielessäni. :)
Susa, minä toimin samoin, siis googletan kirjan nimen. Yleensä olen laittanut kaikki jotka löydän, mutta tosiaan jos lukijoita on todella monia niin voisi ehkä valikoida muutaman. Ja jos rehellisesti suosittelee paria itseään eniten koskettanutta juttua, ei kenenkään tarvitse pahoittaa mieltään jos on unohtanut mainita yhden.
VastaaPoistaAluksi tuntui nololta kun linkkini johtivat usein samoihin (suosittuihin) blogeihin, joista monet saavat tuoreeltaan arvostelukappaleita ja ehtivät siksi blogata niistä ensin, tai joiden blogi on niin vanha, että siellä on blogattu lähes kirjasta kuin kirjasta... Mutta kyseiset bloggarit ovat myös itse ahkeria linkittäjiä, joten nykyisin en pode huonoa omaatuntoa :).
Tuota hajurakoa pohdin minäkin, kun bloggasin vasta eilen illalla Stewenin hienosta "yliopistodekkarista", joka on uutuus ja josta ei ole vielä muissa seuraamissani blogeissa kirjotettu. Mutta jotenkin tämä aihe poltteli, ja minulla sattui olemaan harvinaista bloggausaikaa keskellä päivää ;).
Ihanaa Hanna kun palaat tähän :). Odotan innolla lukuvinkkilinkkejäsi :). Minustakin on vain hienoa, jos pystyy linkittämään erilaisia mielipiteitä ja näkökulmia kirjasta.
Ai kun kiva idea - ja kiitos linkityksestä! ;) Tätä täytyy miettiä ja palata asiaan.
VastaaPoistaTulin äsken junalla Helsingistä meijerille, ja sain koko junamatkan kulumaan linkittämiäsi juttuja lukemalla :) Toisten bloggaajien huomioimisessa, linkittämisessä tai vaikkapa tunnustusten eteenpäin jakamisessa on tosiaan usein kyse eräänlaisesta virtuaalisista hellyydenosoituksista (toki myös ihan "asiallisesta" tiedon ja virikkeiden jakamisesta myös). Olen itsekin kirjoittanut aiheesta seuraavilla sanoilla: "Siitähän näissä tunnustuksissa ja kommentoinnissa yleensäkin on kai kysymys: hyväntahtoisuudesta, hyväksynnästä, hymyilystä. Kuin kehaisisi toista ja katsoisi lämpimästi silmiin, muistaisi kortilla tai antaisi lahjan. Minusta on ihmeellistä ja ihanaa, että ventovieraiden ihmisten välillä voi olla sellaista lämpöä ja ystävällisyyttä." (http://meijerielamaa.blogspot.com/2010/08/tunnustuksia.html)
VastaaPoistaSittemmin olen kokenut virtuaalimaailman raadollisemmankin puolen (minkä takia olikin tosi mielenkiintoista lukea tuo Leena Lumen vuoden takainen postaus), enkä enää ehkä kirjoittaisikaan ihan yhtä varauksettomasti bloggaamiseen liittyvän yhteisöllisyyden auvoisuudesta. Olen silti edelleen sitä mieltä, että blogimaailmassa tapahtuvassa vuorovaikutuksessa on paljon hyvää, ja blogituttavuuksien kanssa voi kokea voimakastakin yhteisöllisyyttä. Linkittämiset sun muut ovat tietynlaista "liimaa", jolla sitä yhteisöllisyyttä pidetään yllä.
Haasteesikin on mukava. Minulle tulee äkkiseltään mieleen se Kamomillapiha-sarja, jonka tilasin saman tien siitä täältä luettuani -ja joka oli vihdoin saapunut sillä aikaa kun olin matkalla. Kun ehdin sen katsoa ja siitä postaan, muistan kyllä mainita sinut -vaikka kyseessä ei olekaan kirja ;)
Hei, hieno idea ja minä palaan tähän myöhemmin, kun tätä mietin, vaatii syventymistä ja muistelua! Kiitos linkityksestä ja kiva, kun löysit Heräämisen kirjastosta. :)
VastaaPoistaLumikko, olet kirjoittantut tosi kauniisti tuossa! Nuo "tunnustukset" koen vähän ongelmallisina, kun pitää valita, kenelle ne laittaisi eteenpäin: laittaako sellaiselle blogille, joka omasta mielestä on se kaikista eniten "gorgeous", ja joka on saanut sen jo useita kertoja, vai sellaiselle kivalle blogille, joka ei ole vielä ko. haasteeseen vastannut. Ja kun siihen liittyy se vastalinkitys... Silloin, kun en vielä itse blogannut, luin mielenkiinnolla postauksesi "Sävyt", "Joku hienon hieno liikkuu" ja "Lumous haihtuu" keskusteluineen, ja olen niihin myöhemminkin palannut. Aina ei ole auvoista tämä, kuten mainitsemastasi Leenan postauksesta käy ilmi, mutta onneksi useimmiten tämä toimii. Kiva että löytyi junamatkalle viihdykettä, itsekin lueskelin näitä hyviä kirjoituksia nyt uudestaan :).
VastaaPoistaSara, kiva kun tartut haasteeseen :). Olen lumoutunut Chopinin kielestä, tosielämän äitivelvollisuudet vain aiheuttavat sen, että fiktiivisen äitiyskuvauksen lukeminen ei juuri etene... :)
Niin ja Lumikko, mietinkin, että olisiko pitänyt laittaa tuohon, että tv-sarja- ja leffavinkit käyvät tietysti yhtä lailla tähän :).
VastaaPoistaMinäkin koen tunnustukset vähän ongelmallisina (vaikka niistä ilahdunkin!), mainitsin ne lähinnä siksi, että niissäkin on minusta kysymys virtuaalihalauksista. Mutta niissä häiritsee juuri se eksklusiivisuus; antamalla tunnustuksen jollekin jättää samalla antamatta toiselle. Koko touhussa on tietysti myös jotain aika lapsellista, sellaista aikuisten "kiiltokuvienvaihtamistahan" ne tavallaan ovat.
VastaaPoistaNiin on, Lumikko, ja niidenkin yhteydessä linkitetään, eli toki kuuluvat samaan kategoriaan :). Ja hyvin luonnehdittu. Tunnustusten sijasta olisi ehkä parempi puhua ihan vain haasteista, ilman blogien arvottamista ja luonnehdintoja, tyyliin: "olen kiinnostunut blogistasi ja sinusta blogikaverina, kerrothan jotain itsestäsi/raotatko valokuva-albumiasi" :).
VastaaPoistaOih, virtuaalihalaus! Ja kukkapuska! Kiitos!
VastaaPoistaMun pitää kyllä kunnostautua kirjablogien kanssa. Täältähän löytyy vaikka mitä!
Ole hyvä, Laura! :) Kiva kun olet löytänyt kirjablogien maailman (tämä on kyllä myös aikamoinen aikasyöppö ja antaa vähän liikaakin impulsseja kirjojen lainaamiseen ja ostamiseen...)
VastaaPoistaIhana idea tämä! Laitoin omaan blogiini arvontalinkkilistan lisäksi haastelistan, joten linkki löytyy sieltä! On ihanaa huomata päässeensä jonkun toisen linkittämäksi, vaikka itse olen turhan laiska etsimään linkitettäviä juttuja. Pitää ryhdistäytyä! Pidän kovasti tästä sinun(kin) blogistasi, ja käyn lukemassa kaikki uudet kirjoituksesi, vaikka en aina ehdikään kommentoimaan. Pidän sinua ja monia muita ihan oikeina ystävinä! Halaus!
VastaaPoistaKiitos kauniista sanoistasi, Kirsi, ja kiva kun linkitit tämän haasteen :). On ihmeellistä, miten yhteiset harrastukset (kirjallisuus ym.) ja ystävälliset keskustelut yhdistävät ja tutustuttavat täällä netissäkin. Halaus!
VastaaPoistaKiitos linkityksestä :) Hyvän kirjan olet valinnut...
VastaaPoistaMinäkin yritän tsekata muiden blogiarviot ja linkittää niihin. Huomaan vanhoista jutuistani, että silloin en aina muistanut linkkejä etsiä. Vaikka kirjablogeja oli ennen vähemmän, oli niitä silti.
Joku outo "linkkisyrjintä" silti joskus tapahtuu, tuntuu että vähän tuntemattomampaan blogiin harvat linkkaavat, vaan usein piiri pieni pyörii.
Olisi jättikätevää, jos bloggerissa olisi jonkinlainen "yhteistägitys", niin että voisi tägittää oman juttunsa suoraan johonkin yhteiseen listaan, mistä olisi helppo selata kaikkien blogien kirjoitukset samasta aiheesta!
Mie en niinkään usko, että tuntemattomampia syrjitään tahallaan, vaan monet sanovat että googlettavat kaksi ensimmäistä sivua ja mikäli näillä sivuilla tulee blogitekstejä vastaan, niitä linkitetään.
VastaaPoistaItse en ollut aiemmin ollenkaan linkityksissä mukana, koska google ei suosinut tapaani otsikoida kirjoja lainauksien mukaan. Eihän niitä kirja-arvioita sitten kukaan myöskään löytänyt.
Yhteistägitys olisi kyllä kiva ja reilu tapa. :)
Tuo on minulle ainakin kyllä ihan vieras ajatus, että tapahtuisi ns. linkkisyrjintää. Varmaan kyse aika pienestä ilmiöstä. Minä katson Googlesta 1-2 ekaa sivua ja linkitän useinmiten ne, ketkä siitä näkyvät. Blogini alussa en edes kovin usein linkitellyt, nyt siitä on tullut jo tapa.
VastaaPoistaToisaalta koen vähän vieraaksi senkin ajatuksen, että jos aina pitäisi linkittää kaikki mahdolliset kirjabloggaajien arvostelut omaansa. Kun enhän edes seuraa läheskään kaikkia, mitä näyttää vilisevän muiden "Näitä seuraan"-listassa. Luonnollisestikin tulee linkitettyä herkästi niitä, keitä itsekin seuraa. En kuitenkaan koe, että tällä tarkoituksella varsinkaan vaalisin mitään pienen piirin suosimista. Kirjablogien määrä on jo niin valtaisa, että väkisin muodostuu tavallaan ryhmittymiä, että samat ihmiset käy samoissa blogeissa ja osassa taas ei.
Toisaalta isoin osa on minusta meillä bloggaajilla siinä tunnettavuudessa. Koen itse tärkeäksi niin tietenkin vastata blogini kommentteihin mutta ennen kaikkea kierrellä muissa blogeissa keskustelemalla. Sillä tavalla tulee tutuksi ;)
Yhteistägitys olisi kyllä jees!
Ole hyvä, Salla - minusta se, että tuntemattomampia kirjoja nostetaan esiin, on kirjablogien suola!
VastaaPoistaTuota "piiri pieni pyörii" ilmiötä kyllä on, mutta osittain juuri Susan mainitsemasta syystä - kaikkien kanssa ei millään ehdi kommunkoimaan/kaikkia kirjablogeja seuraamaan - ja kaikki bloggaajat eivät osallistu tähän piirileikkiin kommentoimalla muiden blogeihin/linkittämällä, jäävät siis siksi vähemmän tunnetuiksi (kuten Susakin mainitsi). Tulee hassu olo, jos liittyy jonkin blogin lukijaksi, kommentoi ja linkittää sivupalkkiin/postauksiin, jos sitten toinen ei vastaa mitenkään.
Tietenkään ei tarvitse orjallisesti linkittää kaikkia mahdollisia postauksia kirjasta, mutta tuo googlehan ei suinkaan listaa tekstejä parhausjärjestykseen vaan juurikin esim. linkitysmäärien mukaan, mikä ruokkii tuota pieni piiri- ja suosituimmat blogit -ilmiötä.
Hanna, tuo on hyvä poitti, kannattaa tosiaan otsikoida kirjan nimellä, vaikka luovat ratkaisut olisivat kivoja :).
Tämä on viehättävä postaus, joka on saanut aikaan hyvää keskustelua. Olen itse innokas linkittäjä ja pyrin linkittämään löytämiäni blogiarvioita mahdollisimman laajasti olipa bloggaaja sitten "vanha tuttu" tai ihkauusi kirjoittaja. Susa kuitenkin nosti esiin juuri tuon Googlen. Itse jaksan selata kolme tai neljäkin Googlen ensimmäistä sivua jotain arviota hakiessani, mutta aina silloinkaan ei valitettavasti jotain arviota löydy. Yksi syy voi olla blogipostauksen otsikoinnissa tai siitä, että kirjoittaja on lukenut kirjan alkukielellä. Joskus koetankin hakea kirjailijan nimellä tyyliin "Carol Shields + blogi".
VastaaPoistaSiitä olen samaa mieltä, että jos linkittää ja kommentoi muualle eikä koskaan saa vastauksia tai vastavuoroisia linkityksiä, niin siitä tulee hieman hassu ja epätasa-arvoinen olo. Minulle on kerran käynyt niin, että olen linkityskeskustelun yhteydessä saanut sellaisen kommentin, että olen pahoittanut mieleni. Mutta jokainen toki tekee niin kuin haluaa ja onneksi kirjablogeissa on vallalla hyvä henki. :)
Omien suosikkien linkittäminen blogin sivupalkkiin on myös kaunis tapa, jota suuri osa taitaakin harrastaa.
Ja lämmin kiitos linkityksestä, virtuaalisesta halauksesta, blogiystävä! Ihanan kirjan valitsit. :)
Joo, kommentteihin vastaaminen on tärkeää. Mä muistan että aika pitkään ajattelin, että kommenttilaatikkoon ei bloggaajan itsensä "tarvitse" kirjoittaa mitään, että kommentit ovat blogin lukijoiden keskustelualuetta. Jossain vaiheessa tajusin, että jos kommentoin jonkun blogia, palaan kyllä katsomaan onko kommenttiini vastattu, ja silloin harmitti jos ei ikinä saanut vastausta. Niinpä yritän nykyään kommentoida kommentteihin, vaikka yhteisestikin. Se näköjään myös ruokkii keskustelua jatkumaan pitempään.
VastaaPoistaOle hyvä, Katja, ja kiitos googletus-vinkistä!
VastaaPoistaSalla, silloin kun olet aloittanut bloggaamisen, on (kirja)blogikulttuuri ollut niin nuorta, että kommentointikin on ollut varmaan harvinaisempaa. Itselleni kommentteihin vastaaminen on aina ollut itsestäänselvyys ja ilo. Mutta sellaisenkin kommentin luin jossain keskustelussa, että "miksi bloggaajat itse kirjoittelevat niin paljon kommenttilaatikkoon, eikö se ole lukijoita varten?" :) Meijerielämää -blogissa oli muutama kuukausi sitten postaus ja keskustelua siitä, miltä tuntuu, jos kommentointimahdollisuus äkkiä suljetaan jostain blogista (koska bloggarille ena ei ole aikaa vastata kommentteihin). Itse en varmaan edes jaksaisi blogata, jos ei saisi pitää kommenttilaatikkoa.
Tuli tuosta googlesta vielä mieleen, että googlehan "muistaa" mitä sivuja on aiemmin katsonut, ja nostaa niitä ylös hakutuloksissa - esim. itselläni tulee yleensä kärkeen oma blogini, jos googlaan jotakin sekä omasta että muiden blogeista löytyvää teosta. Olisi mielenkiintoista tietää, miten oma blogi sijoittuisi "puolueettomassa" haussa :).
VastaaPoista