Riikka Juvonen: Valon paletti

Riikka Juvonen: Valon paletti
Retkiä värien maailmaan
Kirjapaja 2014, 102 sivua.

Värit ovat ihania. Ilman niitä maailmamme olisi monin verroin yksitoikkoisempi, vailla hienovireisiä merkityksiä ja symbolisia ulottuvuuksia. Jos meiltä puuttuisi kyky nähdä värejä, olisimmeko edes kehittyneet sellaisiksi kuin nyt olemme? Meillä ei olisi taidetta emmekä ehkä ymmärtäisi itseämme saati toisiamme tai elämän lukemattomia vivahteita.

Haruki Murakamin Värittömän miehen vaellusvuosista on hyvä siirtyä väriaiheiseen tietokirjaan, kuvataiteilija Riikka Juvosen Valon palettiin. Riikka Juvosen kuvat ja sanat ovat ihastuttaneet minua lapsesta asti, ja tämä uusin kirja vain vahvistaa tunnetta siitä, että Juvonen jos kuka osaa yhdistää kuvan ja sanan, tiedon ja taiteen, valon ja värit. Valon paletti on kudelma värien kulttuurihistoriaa, taiteilijan sormituntumaa ja verevää vertauskuvallisuutta.

Siihen nähden, että värejä ei oikeastaan ole olemassa (nehän ovat vain valoa, jota eri aineet taittavat eri tavoin), ne vaikuttavat voimakkaasti tunteisiimme ja kantavat mukanaan vahvoja kulttuurisia merkityksiä. Esimerkiksi valkoinen on länsimaisessa traditiossa puhtautta ja viattomuutta, Aasiassa valkoinen assosioituu usein suruun ja kuolemaan. Sahramin lämmin sävy (ja tuoksu!) puolestaan yhdistää niinkin kaukaiset asiat kuin provencelaisen kala-äyriäiskeiton ja suomalaisen joulupullan.

Juvosen tekstissä ruskea maistuu leivälle, punamulta osa suomalaista sielua ja siniseen hetkeen voi kätkeä omat kyyneleensä. Juvonen kertoo myös, että niin paljon kuin hän nauttiikin vihreydestä luonnossa, maalauksissa se on hänelle vaikea väri: en hallitse sitä, se karkaa minulta aina jonnekin tavoittamattomiin, takaisin sinne mistä se on tullutkin, viidakkoon, metsään, niityille.

Valon paletti saa ajan katoamaan, useammallakin eri tavalla. Kirjaan on ihana uppoutua, ja lukemisen lomassa täytyy etsiä netin kuvahaulla kirjassa mainittuja maalauksia. Kirja saa kulkemaan myös omiin värimuistoihin - meillä kaikilla on lopulta oma tapamme nähdä värit ja omat merkityksemme niille.