Sivut
▼
tiistai 1. heinäkuuta 2014
Raakel Lignell & Patrik Borg: Raxun rinnalla - kohti pysyvää painonhallintaa
Raakel Lignell ja Patrik Borg: Raxun rinnalla - kohti pysyvää painonhallintaa
Reseptit Teresa Välimäki, reseptien ravintoarvot Nina Hirsimäki.
Sanoma 2014, 142 sivua.
Moni laihduttaja vakuuttelee laihdutuksen jälkeen itselleen ja muille, että aikoo pitää itsensä kurissa eikä ikinä päästä painoa nousemaan. Tahdonvoiman ja itsekurin korostuminen on ymmärrettävää, mutta valitettavasti usein tyhjää puhetta. Painonhallinnastaan epävarmalla on todennäköisesti elintavoissa vielä aikapommeja kytemässä. Jos keinot ovat kunnossa, itsekuria ja tahdonvoimaa ei juuri tarvita. Patrik Borg kirjassa Raxun rinnalla
P.S. Rakastan kirjoja -blogin Sara kirjoitti tammikuussa inspiroivasti kirjasta Raxun remppa, jossa muusikko ja kulttuurin sekatyöläinen Raakel Lignell kertoo hurahtamisestaan liikuntaan ja terveelliseen syömiseen ja näiden seurauksena tapahtuneesta onnistuneesta, useiden kymmenien kilojen painonpudotuksestaan. Kiinnostuin kirjasta ja ajattelin lukea sen jossain vaiheessa, mutta asia unohtui. Hiljattain painonhallinta-asioita verkosta googlaillessani törmäsin ravitsemustieteilijä Patrik Borgin Pöperöproffa-blogiin ja ihastuin Borgin maanläheiseen ja ihmisystävälliseen tapaan puhua syömisestä ja liikunnasta. Ajattelin lukea jonkin Borgin kirjan, ja kun näin kirjaston uutuushyllyssä Raxun rinnalla -kirjan, pääsinkin tutustumaan Lignellin kokemuksiin ja Borgin ajatuksiin samojen kansien välissä.
Raxun rinnalla käsittelee tärkeää kysymystä: mitä sitten, kun painoa on saanut pudotettua? Miten pysyä ihannepainossa, ja mikä se ihannepaino oikeastaan on, päättääkö sen mieli vai keho? Yksi kirjan keskeinen sanoma on, että pysyvässä painonhallinnassa on vaikea onnistua yksin - kannattaa kuunnella muiden kokemuksia, lukea aiheesta ja kysyä tarvittaessa asiantuntijoiden apua. Ennen kaikkea kannattaa kuitenkin kuunnella itseään ja omaa kroppaansa: syödä sitä, mikä saa voimaan hyvin ja harrastaa sellaista liikuntaa, josta aidosti nauttii.
Toinen keskeinen ajatus on se, että kovallakaan tsemppihengellä ei pärjää elämänmittaisella painonhallintamatkalla, sillä aina tulee vaikeita tilanteita ja raskaita elämänvaiheita, jolloin ei pysty pitämään kiinni hyvistä päätöksistä ja itselleen asetetuista ruokarajoituksista tai ei pysty liikkumaan niin paljon kuin aiemmin. Siksikin on erityisen tärkeää, että "perusta on kunnossa" eli ruokarytmi ja syömisen laatu ovat hyvällä mallilla - ja tämähän ei sulje pois ajoittaista herkuttelua. Borgin mukaan liikunnan rooli painonhallinnassa on pienempi kuin mitä ihmiset yleensä olettavat. Liikunta kannattaa aina, mutta myös monesta muusta (tärkeämmästäkin) syystä kuin painon takia.
Raxun rinnalla -teos rakentuu niin, että ensin Lignell kertoo omista kokemuksistaan liittyen esimerkiksi liikuntaan, näläntunteen hallintaan, ruuanlaittoon tai univaikeuksiin, ja sitten Borg kommentoi Lignellin kertomaa ja antaa yleisluontoisia ohjeita ja vinkkejä. Rakenne on mielestöäni toimiva, ja pidin sekä Lignellin että Borgin kirjoitustyylistä. Molempien sanavalinnoista huokuu kunnioitus itseä ja muita kohtaan, kaikenlainen saarnaaminen ja yhden totuuden julistaminen on kaukana. Kirjan lopussa on Teresa Välimäen reseptejä.
Vaikka Raxun rinnalla -kirjan painotus on ennen muuta laihdutuksen jälkeisen painon ja jo kertaalleen hyvälle tolalle saatujen elämäntapojen säilyttämisessä, on siitä mielestäni hyötyä myös (meille) sellaisille, jotka ovat vasta muuttamassa elämäntapojaan terveellisempään suuntaan. Meistä kaikista ei tule ikinä samanlaisia himoliikkujia kuin Raxusta eivätkä kaikki reilusti ylipainoiset pysty samanlaiseen painonpudotukseen, ja sitäkin rohkaisevampaa on lukea tästä kirjasta, että tärkeintä on huolehtia itsestään kokonaisvaltaisesti, huolehtia riittävästä levosta ja syödä hyvin.
Patrik Borg on tosiaan todellinen tolkun mies, ja minäkin pidän hänen blogistaan. Hyvä kirja häneltä on myös kokoelma "myytinmurtamista" eli Vinha perä, jossa hän käy läpi monenlaisia uskomuksia painonhallintaan liittyen.
VastaaPoistaSanna, kiitos kirjavinkinstä, täytyypä hankkia luettavaksi tuo Vinha perä :)
PoistaLuin juuri Patrik Borgin kirjan (ja bloggasin) Rentoa painonhallintaa. Minusta tätäkin voisi keissiä tarkastella vasta muutamien vuosien kuluttua. Minusta painonhallinta liittyy koko elämänhallintaan. Minusta lievä ylipaino on parempi kuin reipss alipaino ja elämän hallinta. Autoilu ja istumatyö ovat myös asioita, joihin ei itse vaikuttaa. Lasten harrastuksiin ei julkisilla pääse työpaikkaa ei ehkä voi vaihtaa ....
VastaaPoistaJokke, hauska että sinäkin olet vastikään blogannut Borgin kirjasta, pitää käydä lukemassa juttusi. Painonhallinta tosiaan kulkee käsi kädessä elämänhallinnan kanssa (sitä tämä Raxun rinnalla -kirjakin korostaa), on vaikeaa ellei mahdotonta muuttaa elämäntapoja (kokkailla kasvispitoisempia ruokia ja aloittaa liikuntaharrastus jne), jos työ- ja perhe-elämänhaasteet ym. pitävät liian kiireisenä ja stressaantuneena. Itse ajattelen, että pienetkin oikeat valinnat vievät hyvään suuntaan, vaikka ei pystyisi karsimaan kaikkia huonoja toimintamalleja nopeasti – siis esim. kourallinen salaattia vaikkapa suoraan ruukusta / kasvimaalta repäistynä, jos ei jaksa laittaa hienoja annoksia, ja sitä hyötyliikuntaa lisää jos ei jaksa lähteä jumppaan jne...
PoistaJa ehdottomasti lievä ylipaino on parempi kuin reipas alipaino, sen luulisi olevan itsestäänselvää, mutta valitettavasti joillekin asia ei ole näin ja seuraukset voivat olla todella surulliset. Henk. koht en pidä ihan lievää ylipainoa ongelmana ollenkaan, etenkään jos kuitenkin liikkuu ja syömisen perusteet ovat kunnossa (vaikka siis esim. herkuttelisi ajoittain liikaa tms.) Mahdollisuudet hyötyliikuntaan esim. työmatkoilla riippuvat tosiaan paljon olosuhteista.