Nina Pirhonen: Pompom aamusta iltaan

Nina Pirhonen: Pompom aamusta iltaan
Otava 2014

Tässäpä vähän Lastenkirjaviikon jälkisatoa: voitin Sininen keskitie -blogin arvonnassa (kiitos!) pienten pahvikirjan Pompom aamusta iltaan. Pian kaksi täyttävä kuopukseni ihastui kirjaan oitis (olisin napannut kuvankin tytöstä ja kirjasta, mutta se ei oikein onnistunut, sillä lapsi halusi alkaa kuvaamaan itsen...), ja onhan tämä pieni kirjanen värikylläisyydessään aikamoista silmäkarkkia. Tarina on hyvällä tavalla yksinkertainen ja arkinen: päivä koostuu leikeistä ja rutiineista, ulkoilusta ja ruokailuhetkistä. Ulkona sataa lempeää nuoskalunta, josta on hyvä rakentaa lumilinnoja.

Esikoiseni sai joskus ihan pienenä lahjaksi ensimmäisen (?) Pompom-kirjan, Kumpulaakson Pompom löytää ystävän. Kyseinen kirja ei ollut tämän uutuuden tapaan pahvikirja vaan kuvasatukirja vähän pidemmällä tarinalla. Luimme kirjaa aikanaan useita kertoja (missähän kirja nyt lienee?), muistelen vaaleanpunaisten, makeiden hattaroiden olleen tärkeässä roolissa tarinassa. Sittemmin Pompom-kirjoja on ilmestynyt useita, ja joku niistä on ehkä vieraillut kirjastolainana kotonamme, mutta ei ole jäänyt erityisemmin mieleen tai noussut lasten suosikiksi.

Monissa pahvikirjoissa on hyvinkin yksinkertainen kuvitus, jonka tarkoitus on kiinnittää ihan pienenkin vauvan huomio ja miellyttää väreillään ja muodoillaan pienokaisia. Pompom aamusta iltaan on paksuista (syömistäkin kestävistä!) sivuistaan huolimatta kirja vähän vastasyntynyttä isommille lapsille, sillä kuvissa on paljon yksityiskohtia. Kirkkaat värit toisaalta miellyttävät ihan pieniäkin. Meidän parivuotias tykkää kuunnella jo pidempiäkin kirjoja, mutta suloista Pompom-kirjaa on kiva katsella ja kanniskella mukana.

Kirjasta on kirjoittanut myös Sinisen keskitien bleue, joka kiinnitti huomiota kuvituksen "marimekko-viittauksiin".