Loppulausevisailun vastaukset ja parhaat tietäjät

Huomenta, ja hyvää pääsiäisen jälkeistä viikkoa! Pääsiäisen – kyläilyjen, ulkoilujen, vieraiden ja ihanan oleilun – vuoksi vierähti melkein viikko bloggaamatta, ja nyt on taas Top Ten Tuesday. Viime viikolla arvuuttelin, mistä kirjoista kymmenen vaikuttavaa loppulausetta on peräisin. Nyt kerron oikeat vastaukset ja parhaat tietäjät, joille lupasin pienen yllätyspalkinnon.

1. Oli kaikkien kannalta parasta, että he lähtivät. 

Ulla-Lena Lundbergin Jää. Tämän vasta puolisen vuotta sitten ilmestyneen teoksen tunnisti viisi vastaajaa: bleue, Sara, Liisa, Katja ja Anonyymi.


2. Alan kirjoittaa päiväkirjaa, joka julkaistaan kuoltuani. 

L. M. Montgomery: Pieni runotyttö. Tämän tunnisti kolme vastaajaa: Liisa, Katja ja Anonyymi.


3. Puolen tunnin kuluttua Lazlo tulee lukemaan minulle. 

Siri Hustvedt: Kaikki mitä rakastin. Tämän tunnisti vain Anonyymi.


4. Kaukaa idästä kuuluu koiran haukku. 

Johan Bargum: Syyspurjehdus. Tätä ei tunnistanut kukaan vastaajista, mutta aika moni veikkasi lauseen olevan peräisin Rosa Liksomin Hytti numero 6:sta.


5. Mutta Edward oli jäänyt kylmän ja oikeamielisen hiljaisuuden vallassa kesäyön hämyyn katsomaan, kuinka Florence juoksi rantaa pitkin, ja kuuntelemaan, kuinka hänen askeliensa äänet vähitellen peittyivät pienten aaltojen kohinaan, kunnes hän erottui enää vain loittonevana hämäränä pisteenä kalvaassa valossa kiiltelevän somerikon suunnatonta, suoraa tietä vasten. 

Ian McEwan: Rannalla. Tämän tunnistivat Sara, Liisa ja Anonyymi.


6. Me elämme kaikki. 

Sirpa Kähkönen: Hietakehto. Hieman yllättäen tätä ei arvannut/muistanut kukaan, vaikka Hietakehtoa on paljon luettu. 


7. Kun päivä katoaa latvoissa vieläkin ylemmäs, auringon liikkeen näkee pystyoksissa aurinkokellona, en ole koskaan ennen, ei Pieni voi pimeään asti kiivetä. 

Olli Jalonen: Poikakirja. Tämän tunnistivat Sara ja Anonyymi.


8. Hän melkein hymyili ajatukselle, sulki silmät ja yritti olla kuvittelematta sen pidemmälle. 

Colm Toíbín: Brooklyn. Tämän tiesi Liisa.


9. He – jos ketkä – olivat Mainen prinssejä, Uuden Englannin kuninkaita. 

John Irving: Oman elämänsä sankari. Tämän tiesivät Kirsi, Liisa, Katja ja Anonyymi.


10. Hän vietti yönsä huoneessa ja lähti aamulla kaupunkiin, hän ei palannut. 

Marja-Liisa Vartio:  Se on sitten kevät. Tätä ei tunnistanut kukaan, mikä ei sikäli ole yllättävää, että aika harva on lukenut tämän modernin klassikon ihan viime aikoina vaan pikemminkin vuosia aiemmin. Vastikään alessa olleen painoksen ansiosta tätä on näkynyt kyllä blogeissakin.


Anonyymi tiesi oikein kuusi kirjaa ja Liisa viisi. Teille molemmille lähtee postitse pieni palkinto! Laitatteko osoitteenne minulle sähköpostitse (sininen.linna(at)gmail.com) niin saan kirjeet matkaan.

Jos vielä järjestän vastaavan visailun, niin laitan pidemmät lainaukset, sillä näistä yksittäisistä loppulauseista oli ilmeisesti aika vaikea arvata. Hyvin tiesitte silti!