Sivut

perjantai 22. marraskuuta 2013

Granta 1: Ruoka


Granta 1: Ruoka
Uuden kirjallisuuden areena.
Päätoimittaja: Aleksi Pöyry
Kansi ja kuvitukset: Emmi Kyytsönen.
Otava 2013, 304 sivua.

Viime päivinä olen lueskellut Grantaa, kirjallista aikakauskirjaa. Ensimmäisen numeron teemana on Ruoka (kevättalvella ilmestyy Suomen Grantan toinen numero, jonka teemana on Outo), ja sen kirjoittajina on kolmetoista kotimaista ja yhdeksän ulkomaista kirjailijaa. Kirjassa on joitakin hienoja mustavalkokuvia graafikko Emmi Kyytsöseltä, mutta pääosin aikakauskirja on ulkoasultaan kuin mikä tahansa novelli- tai kertomuskokoelma, ei siis ulkonäöltään erityisen houkutteleva herkullisen vihreää kalakantta (myös Kyytsösen käsialaa) lukuunottamatta.

Monet Ruoka-Grantan kotimaisista teksteistä ovat omakohtaisia ja elämäkerrallisia tai ainakin sellaisiksi tulkittavissa. Antti Tuuri kertoo konkreettisesti ja yksityiskohtaisesti oikean leipäjuuren löytämisestä ja valmistamisesta sekä siitä, miltä valmis, omatekoinen leipä maistuu. Miina Supisen teksti kertoo, kuinka kirjailijan yleensä terveellinen ruokavalio taantuu nelivuotiaan makumieltymyksiin, "Luovan myrskyn ruokalistaksi". Philip Teirin (omaelämäkerrallisessa?) tarinassa "Mansikka 1979" kuvataan osuvasti eri sukupolvien välistä eroa suhteessa ruokaan: "Isoäidille tietoisuus siitä, ettei hän itse heittänyt mitään pois, oli kaikkein tärkeintä."

Vastikään 94-vuotiaana poismennyt Nobel-kirjailija Doris Lessing kertoo "Kanat ja kananmunat" -tekstissään lapsuudestaan Etelä-Rhodesissa, saaden arkiset hautomispuuhat kuulostamaan taianomaisilta: "Kun nostin painavan ja kunnioitusta herättävän munan kolme tai neljä päivää ennen kuoriutumista korvalleni, kuvittelin kuulevani sankarillisen koputuksen. Muna tuntui sykkivän kuin ilmoittaakseen itsestään." Lessing kuvaa myös suhdetta äitiinsä, jonka elämä ei ollut mennyt ollenkaan kuten tämä oli suunnitellut.

Leena Parkkisen "Turska" on humoristinen novelli nuoresta Runoilijasta, joka koettaa Ranskan maaseudulla sijaitsevasta taiteilijaresidenssistä käsin ottaa tuntumaa ranskalaiseen ruoka- ja seuranpitokulttuuriin. Taye Selasin "Afrikkalaistyttöjen seksielämä" sai kiinnostumaan entistäkin enemmän kirjailijan vastikään suomennetusta Ghana ikuisesti -romaanista, siinä missä Meri Kuusiston teksti, katkelma ensi keväänä ilmestyvästä romaanista Amerikkalainen, paljastaa Pentti Saarikoski -romaanikilpailussa menestyneen esikoiskirjailijan huumoristiseksi kirjoittajaksi.

Ruotsalaisen aatehistorioitsijan Karin Johannissonin essee "Tapaus Ellen West", jossa analysoidaan psykiatristen potilaskertomusten taustoja, oli yksi suosikkiteksteistäni Grantassa. Lääketieteen ja psykoanalyysin historiaa, feminismiä ja faktan ja fiktion välisen rajankäynnin pohdintaa mukaansatempaavasti kirjoitettuna: "Tapaus Ellen West on siis elämäkerta, joka simuloi tapauskertomusta mutta paljastuu valikoiduista faktoista sommitelluksi. Se ei ole potilaskertomus vaan puolifiktiivinen teksti, jonka tavoitteena on jälkikäteen dokumentoida tietty eksistentiaalinen teoria ja metodi. Potilas on alusta asti tuomittu, näyttelijä tarinassa vailla toivoa."

Kaiken kaikkiaan ensimmäisen suomenkielisen Grantan (alkuperäinen julkaisu perustettiin Cambridgessa jo vuonna 1889!) oli mielestäni onnistunut yhdistelmä fiktiivisiä ja asiatekstejä, kotimaisia ja ulkomaisiantekijöitä, kirjaillisuuden konkareita ja tuoreita tulokkaita (joita tosin olisi saanut olla enemmänkin). Ruoka-teema oli varsin löyhä, mutta se ei varsinaisesti lukemista häirinnyt. Seuraavatkin Grantat tulee varmasti luettua tai vähintäänkin selattua läpi.




Granta 1:n kirjailijat: Riikka Ala-Harja, Roberto Bolano, Pirjo Hassinen, Kazuo Ishiguro, Juha Itkonen, Karin Johannisson, Ryszard Kapuscinski, Nicole Krauss, Meri Kuusisto, Doris Lessing, Rosa Liksom, Miki Liukkonen, Mo Yan, Leena Parkkinen, Georges Perec, Taiye Selasi, Anu Silfverberg, Miina Supinen, Philip Teir, Olga Tokarczuk, Antti Tuuri ja Merja Virolainen.

Grantaa on herättänyt ajatuksia myös muissa blogeissa, ainakin Runomiimejä (jossa haastatellaan Grantan päätoimittajaa), LuutiiTaas yksi kirjablogi, Tea with Anna Karenina, Kirjakko ruispellossa, Rooibos kirjoittaa, Lumiomena, Kirjava kammari (kahdesti), Ja kaikkea muuta (joka leipoi leipää Tuurin innoittamana), Kirjakirppu,

3 kommenttia:

  1. Minua ei tämä Ruoka-teema ole innostanut (vaikka ruoka toki maistuu... :D), mutta seuraava 'Outo' teema kuulostaa jo aika ohittamattomalta. Pitääpä pitää silmät auki keväällä, näkyykö Grantaa jossain Oulun kirjakaupoissa.

    VastaaPoista
  2. Minua kyllä häiritsi, että teema oli niin löyhästi esillä teksteissä. Odotin Grantalta paljon enemmän. Saatan vilkuilla seuraavan läpi, mutta tuskin ostan hyllyyn. Tämänkin lahjoitin jo eteenpäin.

    VastaaPoista
  3. Minä kun ruoasta olen kiinnostunut aina niin tätäkin on tullut jo lueskeltua - itse asiassa leivoin jo leipääkin Antti Tuurin juuren ohjeella... Aika löyhästi ruoka on teemana teksteissä, mutta toisaalta minusta on ihan mielenkiintoista myös etsiä sitä ruokaisaa näkökulmaa kunkin kohdalla. Tähän asti on joka kerran löytynyt. Vielä on muutama tarina lukematta.

    VastaaPoista