Sivut

maanantai 18. kesäkuuta 2012

Veikkolan kartanoteatteri: Iiris Rohkea

Uljas (Hans Leidenius), Linnea (Vuokko Tenhunen) ja Linnean takana Iiris (Aada Halme). Kuva JL.
Veikkolan Kartanoteatteri esittää tänä kesänä Navalan puistossa uutta koko perheen musiikkinäytelmää Iiris Rohkea. Näytelmän on käsikirjoittanut Helena Anttonen ja ohjannut Eija Ahvo. Ensi ilta oli eilen sunnuntaina, itse olin katsomassa lauantain ennakkonäytöstä. Esitys on nähtävissä kesäkuun ajan (katso tarkemmat näytösajat täältä).

Lämminhenkisen näytelmän konna on Mortti-setä (Simo Sippola), joka haluaa orvon veljentyttärensä Iiriksen (roolissa mainio Aada Halme) avustavan itseään hämäräperäisten pakettien kuljettamisessa ja kätkemisessä. Iiris ei halua osallistua rikollisiin puuhiin, joten hän pukeutuu Iiroksi ja pestautuu Linnean (Vuokko Tenhunen) puutarhaan apulaiseksi. Iiris tutustuu myös leskimies Uljakseen (Hans Leidenius), Veikko-koiraan (Veini Nupponen) ja moniin muihin kylän asukkaisiin. Kirjabloggaajan mieltä lämmitti erityisesti kustannustoimittaja Mian (Niina Saikkonen) hahmo - saatuaan kustannuspäällikön pestin Mia päättää ryhtyä kustantamaan maailman parhaita lastenkirjoja!

Sydämellinen Linnea opettaa Iiriksen tuntemaan ja hoitamaan kasveja. Kieltäydyttyään myymästä alppiruusuntaimia kukkien hyvinvoinnista piittaamattomalle asiakkaalle Linnea toteaa Iirikselle, että puutarhurina toimiminen ei ole taloudellisesti kannattavaa, jos rakastaa kasveja. "Mutta kuinka niitä voi olla rakastamatta?" kysyy Iiris.
Uljas karkottaa Mortti-sedän (Simo Sippola) kyläläisiä kiusaamasta. Kuva JL.
Iiris Rohkea on tarina elämän ja luonnon kunnioittamisesta, rehellisyydestä, rohkeudesta ja ystävyydestä. Pääosassa on lapsi, jota tulee suojella kuin kukkaa kämmenellä, jonka tulee antaa kasvaa rauhassa ja kulkea omaa tietään.

Ihastuin näytelmän musiikkiin, jonka on säveltänyt Tuija Rantalainen. Laulujen sanoituksista vastasivat Rantalaisen lisäksi käsikirjoittaja Anttonen sekä Anja Erämaja. Musiikki kuljetti eri tunnetiloihin: vuoroin riehakkaan iloisiin, vuoroin jännityksentäytteisiin tai haikeansuloisiin. Myös lavastus joka oli Luksian (Länsi-Uudenmaan ammattiopiston) ja Eija Ahvon käsialaa, ansaitsee kiitosta. Näytelmän värikylläinen maailma miellyttää niin lapsen kuin aikuisenkin silmää. Riikka Tiittasen puvustus sai kukkaset heräämään eloon.

Olimme katsomassa näytelmää koko perheen voimin. Nuorin ei näytelmästä vielä paljon perustanut, mutta jo kaksivuotias seurasi sitä mielenkiinnolla, kolme-, viisi- ja pian seitsemänvuotiaasta puhumattakaan. Esikoinen oli sitä mieltä, että haluaa nähdä näytelmän uudestaan. Näytelmässä oli muutama jännittävä kohtaus - esimerkiksi linnunpelättimien tanssi, jossa on hieman pelottava tunnelma - mutta ainakaan meidän lapset eivät niistä hätkähtäneet, vaikka istuimme eturivissä. Hahmoista mustanpuhuva Mortti-setäkin oli enemmän tyhmä ilkimys kuin mikään todellinen pahis.

Suomen kesä asettaa ulkonäytöksille omat haasteensa. Katsomon puolella kannattaa varautua sateeseen, Haapajärveltä puhaltavaan tuuleen ja hyttysiin sopivalla vaatetuksella. Väliajalla voi ostaa virvokkeita Navalan ladossa toimivasta Café Linneasta.

Lisätietoa ja kuvia esityksestä Veikkolan Kartanoteatterin sivuilla.

2 kommenttia:

  1. Iso hihkaisu Linnean nimelle ja toinen hihkaisu kivalle teatteriarviolle! Itse en ole vielä ehtinyt tänä kesänä teatteriin joten mainiota lukea muiden kokemuksista. Kuulostaa todella mahtavalta koko perheen näytelmältä, jee!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Linnea, nimet olivat tuossa näytelmässä kohdallaan, meidän "kukkapuskassa" hihkuttiin myös Iiris-nimelle :). Minulle tulikin ihan sinun "Lavalta"-postauksesi mieleen, kun tein tällaisen poikkeaman kirjablogit aihepiiristä. Tätä näytelmää voi kyllä lämpimästi suositella!

      Poista