Asta Honkamaa: Naisen maisema
Books North 2014, 41 sivua.
Asta Honkamaan esikoisteos Naisen maisema kertoo pitkistä kesäpäivistä mökillä, saunomisesta samoilla lauteilla äitien ja äidinäitien kanssa kun viisikymmentä vuotta on päällekäin kulumassa samanaikaisesti, pitkistä aamukahveista sillä aamukahvissa pysyttely pysäyttää ajan ja nainen elää novellihetkiään, elokuvahetkiään Kokoelmassa matkustetaan Alavudella ja New Yorkissa, nautitaan ja ahdistutaan ruuasta, seistään yöllä yksin rautaisella puutarhapöydällä tyllihameessa.
Aivan ensimmäiseksi huomioni kiinnittyy siihen, keitä ovat kokoelman alkupuolen runojen he, jotka tuntevat toistensa hengityksen hajun ja tuntevat toistensa tavan nostaa suortuvat kasvoilta. Ovatko he rakastavaisia, siskoksia, ystäviä vai kenties serkuksia? Toinen mieleen nouseva kysymys oli, että ovatko nämä tekstit runoja ja jos ovat, niin miksi? Osa kokoelman teksteistä onkin nimetty tarinoiksi, joitakin tekstejä voisi luonnehtia proosarunoiksi, mutta osa teksteistä on asettelultaan kuin perinteistä säkeisiin jaettua runoa, jossa ei kuitenkaan ole lyyristä rytmiä.
Naisen maisema on lempeä maisema, mutta se on myös karu maisema. Teksteissä on leppeää kesätuulta ja raivoisaa kiihkeyttä. Honkamaa kirjoittaa kauniisti ja rujosti, tunnelmat vaihtelevat kuin painostavan helteisenä kesäpäivänä.
Naisen maisemaa ovat katselleet myös ainakin Jenni, Mari A ja kirsimaarit
Haasteet: Runohaaste 2014
Kiinnostuin tästä jo luettuani Jennin arvion, ja nyt vielä lisää. Vaikuttaa aika ihanalta kokoelmalta, joka pitää jossain vaiheessa lukea. :)
VastaaPoistaSara, suosittelen tutustumaan tähän! Minäkin kiinnostuin kirjasta pitkälti Jennin postauksen perusteela :)
PoistaKuulostaapa kiinnostavalta, täytyy lisätä lukulistalle.
VastaaPoistaJonna, suosittelen! :)
PoistaKoskettavan tuntuinen kokoelma, ehkä törmään tähän joskus :)
VastaaPoistaKaisa Reetta, toivottavasti kirja tulee vastaan! :)
VastaaPoista