Sivut

tiistai 22. lokakuuta 2013

Leonid Tsypkin: Kesä Baden-Badenissa


Leonid Tsypkin: Kesä Baden-Badenissa
Venäjänkielinen alkuteos Leto v Badene 
ilmestyi 1982 Novaja Gazeta -lehdessä New Yorkissa.
Johdanto Susan Sontag.
Suom. Marja-Leena Jaakkola.
Tammi 2004, 230 sivua.

– vaunu heittelehti voimakkaasti puolelta toiselle, oikealta vasemmalle, sen tunsi varsinkin lähempänä eteistä, ja kun ulkona oli niin pimeää että ei näkynyt kuin valkean lumen kajo, kun Moskovan lähiseutujen huvilat olivat takanapäin ja kun ikkunassa vilisti enää oman kuvani lisäksi vain heijastuma vaunusta, sen katto- ja seinälampuista ja istuvista matkustajista, kaivoin pääni yläpuolelle verkkohyllylle nostamastani matkalaukusta kirjan, jonka lukemisen olin aloittanut jo Moskovassa ja jonka olin varta vasten ottanut mukaan tälle Leningradin-matkalle, avasin kirjan kirjanmerkin kohdalta, [– –] – kirja oli Anna Grigorjevna Dostojevskan omista pikakirjoitusmerkinnöistään purkama päiväkirja, jota hän oli pitänyt ensimmäisenä avioliittokesänään ulkomailla –

Ostin Leonid Tsypkinin romaanin Kesä Baden-Badenissa jo vuosia sitten, kauniin kannen ja hyvin kiehtovalta kuulostavan tarinan – sekä kirjan sisäisen tarinan että sen käsikirjoituksen ja kirjoittajan tarinan – vuoksi. Susan Sontagin, Tsypkinin uudelleenlöytäjän, esipuheen olenkin lukenut jo aiemmin usempaan kertaan. Venäjänjuutalainen lääkäri Leonid Tsypkin eli Neuvosto-Venäjällä vuosina 1926–1981 ja kirjoitti romaaniaan iltaisin päivätyönsä jälkeen, vailla toivoa julkaisemisesta. Tsypkin pelkäsi sensuuria ja työpaikan menettämistä, eikä hän kuulunut edes Moskovan kirjallisiin piireihin, joissa kiellettyjäkin tekstejä kierrätettiin monisteina kädestä käteen. Romaanin käsikirjoitus onnistuttiin salakuljettamaan Yhdysvaltoihi, Kesä Baden-Badenissa julkaistiin lopulta Amerikan venäläisemigranttien Novaja Gazeta -lehdessä vähän ennen Tsypkinin kuolemaa. Toisin kuin poikansa ja käsikirjoituksensa, Tsypkin vaimoineen ei päässyt Neuvostoliiton rajojen yli lukuisista anomuksista huolimatta.

Kesä Baden-Badenissa sen sijaan ylittää monia rajoja; aikatasot limittyvät, tajunnantilat liukuvat ja Moskovasta Leningradiin matkaavasta junasta siirrytään hetkessä Baden-Badeniin. Tsypkin ihaili syvästi Fjodor Dostojevskia (kuten myös runoilija Marina Tsvetajevaa, joka esiintyy paitsi Baden-Badenissa, myös, päähenkilönä, Riikka Pelon tänä vuonna julkaisemassa romaanissa Jokapäiväinen elämämme) ja romaanin innoittaja toimivat Dostojevskin vaimon, Anna Dostojevskan julkaistut päiväkirjat. Romaanin kertoja (Tsypkin) lukee mainittuja päiväkirjoja junamatkalla Leningradiin (jonka taustalla sykkii Dostojeskin ajan Pietari), eläytyy Dostojevskien vaiheisiin ja samalla sukelletaan keskelle pariskunnan hienovireisesti kuvattua avioliittodraamaa:

– ja sitten yhtäkkiä hän havahtui siihen ahkeruuteen, jolla Anna Grigorjevna paikkasi kulunutta vaatettaan, kieli melkein pistäen suusta, ja hänen mielensä heltyi ja täyttyi säälistä vaimoa kohtaan, ja hän suuteli vaimonsa käsiä ja hänen hameensa lievettä ja laskeutui taas polvilleen – nyt täysin vilpittömänä – ja hyväili vaimonsa olkapäitä ja niskaa, josta hiukset oli kammattu ylös raskaaksi nutturaksi, mikä teki hänet vanhemman ja kenties viisaammankin näköiseksi – hiuksillaan hän piti lähes aina, silloinkin kun pysytteli kotosalla, kevyttä ja läpikuultavaa mutta aina mustaa guipurepitsistä huivia ikään kuin olisi surrut jotakuta, Fedja taas pyysi häntä aina riisumaan huivinsa, ja hän teki sen jostakin syystä vastahakoisesti –

Kuten näistä lainauksista voi päätellä, Tsypkin ei mitenkään ryöstöviljele pistettä ja jouduinkin ottamaan sitaatit aina jostain äärettömyyksiin jatkuvien lauseiden keskeltä. Pilkut ja ajatusviivat rytmittävät tekstiä, joka etenee kuin hengitys, välillä kiihtyen ja välillä taasaantuen. Katkokset lukemisessa eivät olleet eduksi lukukokemukselle, mutta onnistuin jotenkin pysymään Tsypkinin piirtämällä kartalla, vaikka sen maisemat vaihtelivatkin alituiseen. Kesä Baden-Badenissa on vaativuudestaan huolimatta vangitseva teos.

Kesä Baden-Badenissa osui silmiini, kun etsin (hieman viime hetken paniikissa, haaste päättyy huomenna) luettavaa Nannan kirjakimaran Teemamaana Saksa -haasteeseen. Saksalaista kirjallisuutta ei hyllystäni juurikaan löydy, ja venäläisen Tsypkinin romaanikin kelpaa haasteeseen sillä verukkeella, että se osittain sijoittuu Saksan Baden-Badeniin. Huomasin, että kirja sopii lisäksi kolmeen muuhun lukuhaasteeseen: Täällä toisen tähden alla -blogin Venäjä-haasteeseen ja (modernina klassikkona) omaan Klassikkojen lokakuuhuni sekä Avioliittojuoniin. Haasteista riippumatta kannustan kaikkia romanttisen vatuloinnin, tajunnanvirran ja väkevän kerronnan ystäviä tarttumaan tähän hidaslukuiseen, mutta upeaan romaaniin.

Muualla sanottua: Oksan hyllyltä, Kiiltomato, Leena Lumi, Helsingin sanomat.

Haasteet: Teemamaana Saksa, Venäjää valloittamaanKlassikkojen lokakuu, Avioliittojuonia

11 kommenttia:

  1. Minä kyllä putosin monta kertaa tämän kirjan kärryiltä ja ylöskipuaminenkin oli vaikeaa. Sitkolla luin kirjan loppuun, mutta eipä siitä juuri mitään käteen jäänyt.

    P.S. Samat syyt oli minulla, kun kirjan aikanaan ostin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaana, no en minäkään olisi vapaaehtoinen kirjoittamaan mitään juonisynapsista tästä ;), mutta oli mukava vaihteeksi olla (tajunnan)virran vietävänä. Ehkä seuraavaksi haasteeksi otan Woolfin Mrs. Dallowayn, mutta väliin jotain realistista ja vakaasti etenevää kerrontaa.

      Poista
  2. Maria, hienosti kuvaat, miten kirja eteneen kuin hengitys: Välillä kiihtyen, sitten tasaantuen ja taas kiihtyen.

    Minäkin löusin tämän kirjan täysin vahingossa, mutta joskus vahingot ovat suureksi tyydytykseksi. Loistava kirja! Koin tietysti aivan erityisiä väreitä siksikin, kun Baden-Baden on meille varsin tuttu kaupunki...,mutta ennen kaikkea tekstin unenomainen tajunnanvirta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena, on kyllä hienoa, että löysit tämän, sillä muistan kyllä sinun puhuneen (oikeasta) Baden-Badenista. Juuri tuossa Jaanalle totesin, että kun räpiköin tämän läpi, niin voisin ottaa seuraavaksi "tajunnanvirtakirjaksi" sinun suursuosikkisi Mrs. Dallowayn.

      Poista
  3. Tämä on ollut mietteissä joskus luettavana, joskin tajunnanvirta ei ole varsinaisesti minun juttuni...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hdcanis, suosittelen ainakin kokeilemaan! Tajunnanvirta ei ole minunkaan suosikkityylini, mutta silloin harvoin kun olen sellaisiin kirjoihin tarttunut, ne ovat kyllä palkinneet.

      Poista
  4. Voisin kirjoittaa kirjan "Viikonloppu Baden-Badenissa" -- vietin pitkän viikonlopun siellä ensimmäisenä opiskelusyksynäni Tübingenissä, sen jälkeen en ole kaupunkiin eksynyt. Se on myös ainoa kerta elämässäni kun olen ollut pelikasinolla :).
    Vähän sääli Maria kun et harrasta saksalaista kirjallisuutta, sinulta on varmaankin jäänyt Fontane Effie Briestkin välistä, siitä pitäisit aivan varmasti. Mutta kaikkea ei tässä elämässä ehdi, lukemattomat ovat maailman kirjat :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanna, tuo viikonloppu-kirja olisikin kiinnostava! En tiedä, olenko kertonut, mutta käväisin joskun viisitoista vuotta sitten Saksan-reissulla Tübingenissä. Todella kaunis kaupunki vanhoine taloineen joen varressa. Baden-Baden sen sijaan on vielä kokematta.

      Niinpä, kaikkea ei ehdi, mutta yritän monipuolistaa lukemisiani tältä vanhalta Suomi-Ruotsi-Englanti-Pohjois-Amerikka -akselilta. Jos Briestiä on suomennettu, laitan hänet korvan taakse! Tällä hetkellä luen Stefan Mosteria.

      Poista
    2. Juuh, tuon viikonlopun aikana näin ja koin kaikenlaista, isoja vanhoja taloja, satamäärin kiinalaista posliinia, kävin laittomasti Ranskan puolella Strassbourgissa...
      Hollo suomensi Effie Briestin = Nuoren naisen kohtalo (1924) eli joka kirjastossa sitä ei varmaan enää pidetä :).

      Poista
  5. Tulin juuri pari päivää sitten Pietarista. Kävimme mm. Dostojevskin kotimuseossa. En tiedä luenko tätä kirjaa, mutta tutustua voisin, kun kirjastossa osuu kohdalle. Venäjä-aihe kiinnostaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Johanna, kuulostaapa hienolta reissulta! Suosittelen lukemaan ainakin kirjan esipuheen, jos Dostojevski ja Venäjä kiinnostavat :)

      Poista