Sivut

lauantai 23. maaliskuuta 2013

Juha Järvelä: Mika Waltari ja sukupuolten maailmat


Juha Järvelä: Waltari ja sukupuolten maailmat
Avain 2013, 265 sivua.

Waltari ja sukupuolten maailmat perustuu Juha Järvelän tulevaan Suomen historian väitöskirjaan. Tieteellisen tutkimuksen popularisointi on onnistunut erinomaisesti, sillä teos on sujuvalukuinen ja helppotajuinen. Kun vielä aihepiiri on suurta yleisöä kiinnostava – sukupuolten kuvaaminen Mika Waltarin varhaistuotannossa sekä teosten aikalaisvastaanotto ja kirjailijakuva – ennustan Järvelän teokselle laajaa lukijakuntaa ja sen ympärille vilkasta keskustelua.

Waltarin laajat historialliset romaaneja ei tässä sivuta, sillä tutkimuksen kohteena ovat vuosina 1925-1939 ilmestyneet teokset, erityisesti esikoisromaani Suuri illusioni, Helsinki-trilogia (Mies ja haave, Sielu ja liekki, Palava nuoruus), Appelsiininsiemen sekä näytelmä Jättiläiset ovat kuolleet ja pienoisromaani Vieras mies tuli taloon. Tutkimusaineistona on toki ollut myös Waltarin vähemmän tunnettuja varhaisteoksia ja lehtinovelleja.

Järvelän tutkimuksen viitekehykset ovat sukupuolihistoria ja miestutkimus, keskeisenä käsitteenä on maskuliinisuus. Maskuliinisuudella Järvelä tarkoittaa niitä sosiaalisia ja kulttuurisia käsityksiä, joita miehiin liitetään. Waltarin aikalaiset eivät tosin puhuneet maskuliinisuudesta vaan miehisyydestä, johon liitettiin paljon ihanteita. Järvelä kuvaa paitsi sitä, miten miehisyys ymmärrettiin 1920-1930 -luvun Suomessa ja miten Waltari kuvasi mieshahmojaa, myös sitä, kuinka nuoren kirjailijan "miehistyminen" näkyi nuoren Waltarin julkisessa kirjailijakuvassa.

Miehekkyyden mittana pidettiin ennen muuta työntekoa ja perheen perustamista. Waltari kuvasi monissa romaaneissaan nuorta miestä, joka siirtyy opiskeluista työelämään, menee naimisiin ja saa kenties lapsiakin. Näiden ihanteellisina kuvattujen kehitystarinoiden vastakohtana Waltari kuvasi myös dekadentteja mieshahmoja, kuten Suuren illusionin maisteri Hellasta, joiden kohtalona on väistyä näyttämöltä maskuliinisen miehen tieltä. Waltarin naishahmoissa tätä kunnollisen ja turmeltuneen vastapooleja edustavat reipas urheilijatyttö, jonka kanssa mies voi solmia toverillisen liiton, sekä uhkaava viettelijätär.

Mika Waltaria itseään pidettiin sitä kypsempänä kirjailijana, mitä (ainakin näennäisen) objektiiviseen kerrontaan hän teoksissaan siirtyi. Asepalveluskuvaus Siellä missä miehiä tehdään herätti ainakin konservatiivisissa, isänmaallisissa piireissä hyväksyntää ja vahvisti kuvaa kirjailijan kasvamisesta pojasta mieheksi. Vasemmistolaisistakriitikoista muun muassa Sylvi-Kyllikki Kilpi arvosti monia Waltarin romaaneja taideteoksina, mutta kritisoi niiden työväestöstä ja punaisista antamaa kuvaa ja paheksui syvästi sitä, että Waltari suomensi natsiteoksen Horst Wessel vuonna 1933.

Kaiken kaikkiaan Waltari ja sukupuolten maailmat on todella kiinnostava, runsaasti teemoja ja näkökulmia sisältävä teos. Ikävä kyllä kirjaan on jäänyt harmillisen paljon painovirheitä. En yleensä kiinnitä yhteen tai kahteen oikolukuvirheeseen huomiota saati mainitse niistä mitään blogiarviossani, mutta kun virheitä oli läpi kirjan ja joskus jopa kaksi samalla aukeamalla (esim. 108–109), ne häiritsivät hieman lukukokemusta. Tyylikästä kantta sen sijaan kiittelen.

9 kommenttia:

  1. Kiitos kirjan esittelystä. Miekin haluan tämän lukea, sillä aihe ja Waltari kiinnostavat. Tästä myös muistui, että minua vieläkin vaivaa, että Suuri illusioni on kokonaan lukematta, vaikka se piti yhdelle kurssille lukea, mutta en ehtinyt silloin. Nyt pitäisi tarttua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hanna, uskon että pitäisit Suuresta Illusionista. Minulla on ollut mm. Helsinki-trilogia lukulistalla jo kauan; Järvelän kirja kyllä lisäsi kiinnostusta entisestään.

      Poista
  2. Kiittelen minäkin. Haluan ehdottomasti lukea tämän, jos ei muuta niin S-K Kilven vuoksi :)

    Ei vaan, oikeasti kiinnostaa sekä aikakausi että väikkärin teema, ja kiinnostaa myös se mitä Helsinki-trilogiasta sanotaan.

    Kansi on oikein onnistunut minustakin, hienosti valittu tuo taideteos. Kenen se on?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaana, maalaus on Yrjö Saarisen Tanssiva Pariisi (1930). Hyvin valittu tosiaan, etenkin kun Waltari ihaili itse kovasti Saarisen töitä, osti niitä paljon kotiinsa ja ystävystyikin taiteilijan kanssa.

      Oli pakko mainita tuo Sylvi-Kyllikki Kilpi tässä ;).

      Poista
  3. Minä selailin tätä Korjaamon kirjamarkkinoilla, ja kirja vaikutti todella mielenkiintoiselta. Sukupuolinäkökulma kiinnostaa minua aina, ja olisi kiva lukea siitä välillä miestutkimuksenkin kantilta. Waltarin varhaistuotantoa en juuri ole lukenut, mutta jospa tämä kirja innostaisi lukemaan vaikka sen Suuren illusionin.

    VastaaPoista
  4. Liisa, minuakin rupesi entisestäänkin kutkuttamaan moni Waltarin varhaistuotannon teos; vaikka olen noita varhempia lukenut itse asiassa enemmän kuin myöhempiä historiallisia romaaneja, niin aukkoja löytyy. Vähän aikaa sitten löysin Waltarin esikoisen, Jumalaa paossa, näköispainoksena, se olisi ainakin nopealukuinen.

    VastaaPoista
  5. Tämä on kiinnostavaa...Waltari on minulle ehdoitta suurin kirjailija mitä on. Olen ehkä lukenut hänen kaikki teoksensa, mutta omistan hänen suurteoksensa, runoteoksensa sekä todella kiinnostavan Mika Waltarin mietteitä, jossa on osia suurimmasta osasta hänen tuotantoaan sekä hänen ajatuksiaan elämästä.

    Waltarin naiskuva oli kiinnostava: madonna ja paheellinen nainen, päivä ja yö...Hän osasi kirjoittaa intohimosta, mutta se toimi vain niin kauan kun hänellä oli jotain mitä vasten sitä peilata, joku mitä kaihota. Todeksi se ei saanut tulla, muuten oli kaikki pilalla. Oli autuasta rakastaa kaukaa.

    Waltari oli lopulta varsin isänmaallinen. Minäkin olen joka itsenäisyyspäivä julkaissut häneltä aina vain yhden ja saman runon, joka kuvaa niin hyvin Suomen tilannetta sodan aikana.

    VastaaPoista
  6. Leena, täytyypä käydä blogissasi kurkkimassa itsenäisyyspäiväpostauksia, sillä tuo mainitsemasi runo ei varmaankaan ole minulle tuttu. Hyvin sanottu tuosta Waltarin naiskuvasta, noinhan se menee ;)

    VastaaPoista
  7. Kiitos arviosta Maria! Laitoin linkin Juhalle, jos hän ei vielä vaikka ollut tätä nähnyt. :)

    VastaaPoista