Marmeladia, proosaa ja Näkijän tytär

Viime lauantaina minulla oli ilo olla vieraana Tammen ensimmäisessä Marmeladia ja proosaa -tapahtumassa, jossa esikoiskirjailija Kristiina Vuori oli kertomassa juuri ilmestyneen romaaninsa Näkijän tytär synnystä. Aamukahville Café Aaltoon oli kokoontunut kustantamon väen lisäksi pitkän pöydän täydeltä kirjanystäviä: (kirja)bloggaajia ja Akateemisen kirjakaupan lukupiiriläisiä. Tunnelma oli rento ja lämmin. Tapahtuman konsepti on peräisin Bonnierilta Ruotsista; siellä on kirjabloggaajia kutsuttu Prose and Jam -tapaamisiin.

Tiesin Näkijän tyttären synnystä jonkin verran etukäteen, sillä olin seurannut Kristiinan Rajalinna-blogia, jossa hän kertoi käsikirjoituksen muokkaamisesta Oriveden Kohti mestaruutta -kurssilla ja sen jälkeen. Alunperin käsikirjoitus oli aikuisten fantasiaa, mutta siitä tulikin historiallinen viihderomaani. Genre ei ole itselleni kovin tuttu - olen lukenut Kaari Utrioltakin vain Oppineen neidin ja jonkin toisen  romaanin (ennen blogia), jonka nimeä en muista. Sen sijaan Utrion kansantajuiset historiateokset ovat minulle tuttuja, ja oli hauska kuulla, että Kristiina oli käyttänyt niitä (sekä lukuisia muita tietokirjoja) lähdeteoksina Näkijän tytärtä kirjoittaessaan - sekä kysynyt Utriolta neuvoa, kun kaivattua tietoa ei kirjoista löytynyt!

Kirjailijan työtavoista jäi mieleen myös se, että hän nauhoittaa itselleen muistiinpanoja kännykällä, siinä missä joku toinen kollega kenties käyttää muistikirjaa ja kynää. Näin joskus yllättävissäkin paikoissa mieleen pulpahtavat ideat eivät joudu hukkaan. Haastavaa pitkän romaanin kirjoittamisessa oli Kristiinan mukaan se, että oli hallittava runsas henkilöhahmojen ja juonenkäänteiden kokonaisuus yksityiskohtineen.

Pian sen jälkeen, kun Kristiina oli lähettänyt käsikirjoituksensa kustantamokierrokselle, sille näytettiin vihreää valoa kolmesta kustantamosta. Sopimus solmittiin Tammen kanssa, joka toimi nopeasti ja vakuuttavasti ja jonka kustannustoimittajan kanssa löytyi yhteinen sävel. Tammessa uskotaan historiallisen viihteen olevan Suomessa nouseva genre.

Näkijän tyttären tapahtumat sijoittuvat 1200-luvun Suomeen. Sankaritar on punatukkainen Eira, jolla on näkijän lahjoja ja joka oppii yrteillä parantamisen taitoja. Koska Eira on myös rikkaan kartanon perijä, hänen ympäriltään löytyy runsaasti juonittelijoita. Romantiikkaakaan ei kirjasta puutu, mutta loppuratkaisu ei kirjailijan mukaan ole aivan tavanomainen.

Kristiina Vuori kirjoittaa parhaillaan toista romaaniaan, työnimeltään Siipirikko, joka sijoittuu keskiaikaiseen Laatokan Karjalaan.

Kiitos Kirstiina Vuorelle, Tammelle, bloggaajakollegoille ja lukupiiriläisille mukavasta tilasuudesta!

Kirjailijan uusi blogi löytyy täältä ja Facebook-sivut täältä.

Tilaisuudesta ovat kirjoittaneet myös Mari A., Kirja käsilaukussa -blogin Mari sekä Amma. Kirsin kirjanurkasta voi lukea arvion Näkijän tyttärestä.