Sivut

lauantai 26. toukokuuta 2012

Riina Katajavuori: Perhehytti


Riina Katajavuori: Perhehytti. 
Havaintoja lapsista ja vanhemmuudesta.
Karisto 2012, 213 sivua.

Perhehytissä ihminen on onnellisimmillaan. Perhe yhdessä matkalla jonnekin, kaikki pakattuna, saa vain istua ja olla. 


Perhehytti on kokoelma runoilija ja kirjailija Riina Katajavuoren kolumneja ja kirjoituksia, joista suurin osa on julkaistu aikanaan Kaksplus-, Martat- ja Lapsen maailma- lehdissä. Mukana on myös muutama tätä teosta varten kirjoitettu teksti. Pidän kovasti kirjoista, joissa kirjailijat tai muut kulttuuri-ihmiset pohtivat perhettä tai vanhemmuutta - yksi suosikkiteokseni aihepiiristä on Markku Envallin mainio Perheen aika - ja myös Katajavuoren kirja oli nautittavaa luettavaa.

Kolumneista koostuvissa kirjoissa on omat ongelmansa: pelkäsin, että liian moni kolumni olisi minulle ennalta tuttu, mutta loppujen lopuksi tunnistin vain muutaman Kaksplus-lehden kolumnin eikä niissäkään tuttuus ollut häiritsevää. Lehtitekstit kirjoitetaan kuitenkin aina tiettyyn hetkeen ja tietylle foorumille; sen sijaan kirjassa muutaman vuoden takainen ajankohtaisuus ei enää ole tuoretta ja alkuperäinen julkaisupaikka kuultaa tekstistä. Esimerkiksi seuraava, Martat-lehdessä julkaistun kolumnin loppukaneetti sai minut hymyilemään, varmaankin taikasana oli tuo verovähennyskelpoinen:


Kodinhoitofirman numero on valmiina muistiossani. En voi saada Selma Taatelia, Jo Frostia enkä Susan Bakeria. Mutta voin hankkia verovähennyskelpoisen kodinhoitajan, uutteran järkevän naisen, tukemaan minua arjessa, edes kaksi kertaa kuukaudessa. 


Katajavuoren vivahteikas, huumorin värittämä ilmaisu sen sijaan kestää aikaa, ja hänen ajatuksissaan on sellaista humaanisuutta, lämpöä ja viisautta, jota arvostan. Monessa kirjoituksessa Katajavuori peräänkuuluttaa äideiltä armollisuutta itseään (ja toisiaan) kohtaan.


Kolumnissa "Äitikunta" Katajavuori kertoo lukevansa Jayne Anne Phillipsin Äidin aikaa - romaania, jota itse olen parhaillaan lukemassa Kirjallisuuden äidit -lukuhaastetta varten. Katajavuori kiinnittää huomiota siihen, että päähenkilö, kolmekymppinen runoilija Kate, palkkaa muitta mutkitta apua saatuaan pienen vauvan: "Tyyni Moira tuo tuoreelle äidille tarjottimella lounasta. Joka päivä tarjottimella on kukka, päivänkakkara tai ruusu. Moira tuo postin, pesee pyykit, hieroo Katen selkää ja lukee tälle ääneen Dickensiä." Katen asenne saa suomalaisrunoilijan julistamaan "alas multitask-ihmisyys!" ja soittamaan siivoojalle.

Kirja on jaettu lukuihin, joiden teemoina ovat muun muassa vauva-aika, koti ja suku sekä kirjat ja lukeminen. Viimeksi mainitun osion tekstit ovat saaneet innoituksensa muun muassa Maikki Harjanteen Minttu-kirjoista, päiväkodin satuhetkestä ja Pikku naisia -elokuvan ja Tammen kultaisen kirjan Neljä pientä kissanpoikaa (jota meilläkin luetaan yhä uudestaan ja uudestaan) rinnastuksesta. Kirjoituksessa "Carl Larsson ja parempi arki?" kirjailija pohtii erilaisia arjen ja perheen esittämisen tapoja sekä omaa muuttunutta suhtautumistaan Larssonin idyllisiin akvarelleihin sitten lapsuusaikojen.

Muita Riina Katajavuoren kirjoja:

Kirjeitä Jekaterinbugiin (novelleja)
Lahjat (romaani)
Kerttu ja Hannu (runoja)
Mennään jo kotiin (lastenkirja yhdessä kuvittaja Salla Savolaisen kassa)
Omakuvat (runoja, kuvia ja kirjoituksia)

8 kommenttia:

  1. En juurikaan lue mitään vanhemmuusoppaita, mutta tämä ei onneksi taidakaan olla mikään opas :) Katajavuoren kolumneista olen tykännyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elma Ilona, tämä ei tosiaan ole opas eikä muutenkaan "opettavainen". Kiva, että sinäkin olet tykännyt Katajavuoren kolumneista - suosittelen lämpimästi tuota Lahjat-romaania, jos et ole vielä lukenut! :)

      Poista
  2. Oli kiva lukea tästä. Olen nimittäin itse lukemassa Perhehyttiä aina muutama kolumni kerrallaan illalla ennen nukkumaanmenoa. Pidän Katajavuoren tavasta kirjoittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, selvästi bongaamme paljon samoja kirjoja :). Mukavia hetkiä Perhehytissä!

      Poista
  3. Olen tänä vuonna lukenut jo kolme Katajavuoren teosta, joten kai tämäkin pitäisi lukea :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tintti, sinulla on ollut oikea Katajavuori-kevät :). Itse haluaisin lukea uudestaan tuon Lahjat, se on niin ihana.

      Poista
  4. Katajavuoren katse on lämmin mutta hän ei söpöstele. Nautin myös tarkoista 70-luvun muistoista, jotka tuottavat huimat muistumat samanikäiselle... niitä on Lahjoissa. - Ahmaisin Perhehytin saman tien. Katajavuoren kirjoja luettuaan tulee se tunne kuin olisi oleskellut pitkiä aikoja jonkun seurassa, tuntenut olonsa kotoisaksi. - Ja lukekaa hänen runokokoelmansa Koko tarina!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanna, sana kotoisa kuvaa kyllä hyvin tätä kirjaa. Kiitos runokokoelmavinkistä, tuota en ole lukenut!

      Poista