 |
| Kuva JL. |
Tänä vuonna etelässä syksyn alkaessa
minä sukellan mereen, hiekkaan, aurinkoon,
minä sukellan puihin.
Niin kuin hunajan makeus täyttää omenan
niin kuin taivas öisin sadontuoksuisena
laskeutuu polttavalle, tomuiselle tielle,
niin minä sukellan tähtiin.
Mutta opin tuntemaan,
minä opin yhä paremmin tuntemaan
meren, hiekan, auringon, omenat ja tähdet,
sillä aika kypsyy, on aika lähteä ja yhtyä
mereen, hiekkaan, aurinkoon, omeniin ja tähtiin.
Nazim Hikmet
Suom. Brita Polttila
Teoksesta Maailman runosydän
(koonneet Hannu ja Janne Tarmio, Wsoy 1998)
Kaunis runo. Sopusointu ja ykseys ihmisen ja luonnon välillä, ihannetila! Tartuin oikein kirjaan ja luin runon sieltä. Taidan jättää kirjan esille.
VastaaPoistaTiesin tietysti Nazim Hikmetin, mutta en ole lukenut. Tämä runo houkuttelee lukemaan.
VastaaPoistaJohanna, tuohon kirjaan on ihana tarttua aika ajoin.
VastaaPoistaMargit, Hikmet taitaa olla (ainakin Suomessa) niistä runoista, jotka on sävelletty lauluiksi. Tämä Jennin runohaaste on kyllä ihana, kun se saa ihmiset tarttumaan uusiin tai ennalta tuttuihin runokokoelmiim.
VastaaPoistaKiitos tästä, Maria! Se jotenkin sopi tähän sunnuntai-illan tunnelmaan...
VastaaPoistaJään odottamaan A.S. Byattiasi. Minäkin luin Riivauksen, ja se teetti niin kovasti töitä, että luulen jättäväni tämän uuden väliin! :)
Kiitos Ilse! Halusin jonkun syksyisen, omenaisen, kun olen tänä syksynä ensi kertaa maistellut omien puiden omenia...
VastaaPoistaKyllä minuakin hieman jännittää tuo yli 600-sivuinen järkäle ;). Kirjablogistaniassa on se hyvä puoli, että joku toinen yleensä lukee ja postaa nekin kirjat, jotka kiinnostavat, mutta joita ei kuitenkaan itse syystä tai toisesta lue.
Sävelletty lauluiksi! Sehän on ilmiselvää, sillä kun luin tätä kuulin tämän lauluna. Tässä on ihana tempo, joka vie kuin tanssiin...musiikkiin kuitenkin.
VastaaPoistaKaunista!
Leena, minustakin tässä on ihana tempo! Joidenkin runoilijoiden tekstit taipuvat luontevammin lauluiksi kuin toisten.
VastaaPoistaTämä runo veit minut mukanaan. Varmastikin ihanin, mihin olen runohaasteessa törmännyt.
VastaaPoistaMinusta tuntuu, että minun on pakko tuoda tämä joskus omaankin blogiini. Ihastuin nimittäin täysin.
Ihana kuulla, Katja <3 Minullekin tuli tästä runosta mieleen eräs blogiystävä, jonka bloginimessä on sana omena ;)
VastaaPoistaSain juuri luettavaksi erään kirjan, jonka sinäkin olet tehnyt ja jolta odotan paljon. Ensin kuitenkin eräs TB-kirja :).