Kesäisiä klassikkoja lapsille

Kuva: Mikko Kuhna/Flickr

Monet bloggaajat ovat keränneet kesäkirjalistoja, joista voi poimia erityisesti suvitunnelmiin sopivia lukuvinkkejä. Käykää kurkkaamassa vaikka Jennin ihana lista, ja osallistukaa kesäkirjakeskusteluun myös Café Voltairessa! Itse esittelin jokin aika sitten majakkakirjoja, jotka liitän kesään merellisen aiheensa vuoksi.

Pienten lasten äitinä kesääni kuuluu myös ääneen lukeminen alle kouluikäisille. Iltasatu on perheesseämme pääosin miehen heiniä (tällä hetkellä luennassa on Uspensin Fedja-setä ja täti Tamara), kun taas minä luen lapsille enemmän kiireettöminä päivinä kotona. Kesällä on kiva lukea lapsillekin välillä ulkona (varjossa!) ja kesäisiä tarinoita. Esittelen tässä muutaman kesäisen lastenkirjasuosikkini. Kesäisinä pidän kirjoja, joiden tapahtumat sijoittuvat ainakin pääosin kesään, mielellään vielä saaristoon, maaseudulle, metsään tai puutarhoihin ja pihoihin. Tämä lista painottuu klassikoihin ja ehkä myös vähän enemmän tytöille suunnattuihin kirjoihin, koska lukijakunta on perheessämme vielä varsin tyttövoittoista.

Onnelin ja Annelin kootut kertomukset sisältää teokset Onnelin ja Annelin talo, Onnelin ja Annelin talvi, Onneli, Anneli ja orpolapset sekä Onneli, Anneli ja nukutuskello. Maija Karman kuvittamat Marjatta Kurenniemen tarinat ovat minulle tuttuja jo lapsuudesta, ja kohtaus, jossa Onneli ja Anneli ensi kertaa tutustuvat omaan taloonsa ja löytävät sieltä kaikenlaista ihanaa leikkihuoneineen ja leluineen, lumoaa vieläkin. Meillä on juuri tämä Kootut kertomukset lastenkirjahyllyssä, mutta nyt aloitin lukemisen kirjasta Onneli, Anneli ja orpolapset, koska kaksi aiempaa kirjaa olemme lukeneet jokin aika sitten. Kuten Onnelin ja Annelin talo, myös Orpolapset alkaa kesäisissä tunnelmissa. Tarinassa on sopivasti jännitystä, mutta onnellinen loppu ja turvallinen perustunnelma. Toivoisin vielä löytäväni jostain Onnelin ja Annelin pienen ystävän, Putti Vaaksanheimon seikkailuihin keskittyvät kirjat Putti ja pilvilaivat sekä Putti Puuhkajasaarella, joista ei ole otettu uusintapainoksia aikoihin. Kurenniemeltä löytyy runsaasti ihanaa luettavaa lapsille, mutta vasta äskettäin kuulin Kurenniemen ainoasta nuortenkirjasta nimeltä Kesälintu, josta Katja kirjoittaa täällä.

Hieman Kurennniemen saturomaaneja realistisempi, mutta silti idyllinen ja turvallinen lastenkirja on Astrid Lindgrenin Meidän Marikki, joka sisältää kirjat Marikki sekä Marikki ja kesäkummun Tuikku. Tämä Ilon Wiklandin mustavalkokuvittama kirja on säilynyt omasta lapsuudestani, mutta sivuja on irtoillut siihen malliin, että aion ostaa uuden lukukappaleen tyttäriäni varten. Jo Marikin kotitalon nimi Kesäkumpu liittää Marikki-kirjat kesään, ja kirjat kuvaavat ihanan arkisia tapahtumia, turvallista perhe-elämää ja Marikin ja pikkusisko-Liisan (Tuikun) hauskoja kommelluksia. Marikki-kirjoista ovat kirjoittanut ainakin Jenni. Lindgenin ja kuvittaja Ilon Wiklandin kädestä on lähtöisin myös useita  kuvakirjoja, joista kesäisiin tunnelmiin kuljettaa ainakin Osaa Lottakin ajaa, josta on kirjoittanut hiljattain Reeta Karoliina.

Astrid Lindgrenin tuotannosta kesään kuuluvat ilman muuta myös Saariston lapset ja Ronja ryövärintytär, joista ensinmainittu on aurikoinen perhekuvaus Laivuri-koirineen ja ketunpoikasineen, jälkimmäinen tummasävyisempi kertomus ystävyydestä, rakkaudesta metsään ja luontoon sekä pelon voittamisesta. Ronja kokee voimakkaasti kaikki vuodenajat, mutta hurmaantuu erityisesti keväästä. Kuten Meidän Marikki, myös Ronja ryövärintytär on säilynyt omasta lapsuudestani - muutamat sivut ovat irronneet siitäkin.

Varsin kesäisiä ovat myös Vaahteranmäen Eemelin seikkailut, jonka toilauksille on naurettu meilläkin. Eemeli-kirjojakin löytyy useita, myös kuvakirjoina, sekä kokoelma Eemelin kootut metkut. Eemelistä tulee minulle mieleen Aleksis Kiven Seitsemän veljestä: sekä Eemeli että Jukolan veljekset toilailevat nuoruudessaan, mutta kasvavat lopulta kunnon kansalaisiksi! Toki Eemeli on kiltti ja hyväsydäminen jo lapsena: "ei metkuja keksitä", ne vain tapahtuvat, Eemeli selittää pikkusiskolleen Iidallekin.

Kurenniemen ja Lindgrenin rinnalle nousee vielä yksi lastenkirjailijaklassikko, Tove Jansson. Janssonin muumiromaaneista kesäisiä ovat ainakin Taikurin hattu ja Vaarallinen juhannus, myös Muumipappa ja meri assosioituu minulla merellisen aiheensa takia kesään, vaikka itse tarinassa on enemmän syksyisen melankolisia sävyjä. Vaarallinen juhannus -kirjassa viitataan Shakespearen kesäiseen näytelmään Kesäyön unelma, ja muumit pääsevät itsekin esiintymään teatterilaivan näyttämölle.

Edellä esiteltyjen kolmen kirjailijan kirjoja on perheessämme luettu paljonkin, siispä haastan itseni lukemaan tänä kesänä lapsille myös muita (mielellään kotimaisia) lastenkirjahelmiä. Kesään ja merellisiin tunnelmiin sopisi ainakin Elina Karjalaisen rakastettu Uppo-Nalle, jota minulle luettiin lapsena ja johon voisi nyt omien lasten kanssa palata.

Vanhemmista lastenkirjaklassikoista haluan nostaa esille Anni Swanin Sadut, Aili Somersalon saturomaanit Päivikin satu ja Mestaritontun seikkailut sekäTopeliuksen Valtterin seikkailut ja Vattumadon. Topeliuksen Valtterissa on samaa poikamaista toilailuhenkeä kuin Lindgrenin Eemelissä, vaikka Valtteri seikkaili kaarnalaiva Lukentuksensa kanssa jo 1800-luvulla. Aili Somersalon Mestaritontun seikkailujen jännittävän tunnelman muistan vieläkin lapsuudestani: pelastuukohan prinsessa, joka kehrää kultalankaa velhojen vankina? Anni Swanin saduissa puolestaan on ihanaa runollisuutta, metsän ja kukkien taikaa.

Mitkä kesäiset kirjat kuuluivat teidän lapsuuteenne tai mitä aiotte lukea lapsillenne tänä kesänä?