Sivut

tiistai 16. heinäkuuta 2013

Markus Leikola: Matkalla tänne


Markus Leikola: Matkalla tänne. Novelleja
Schildts&Söderströms 2013, 151 sivua.

Pesutupaan mentiin hissillä ykköskerrokseen ja sitten rappusia kellariin, siellä se oli kahtena kulmana mutkittelevan käytävän päässä. En ollut koskaan ymmärtänyt miksi kellarit piti sommitella mutkitteleviksi, kaikkien kahden kellarin kokemuksella joka minulla oli, lapsuuden talon ja sitten tämän, vaikka kukaan ei halunnut, että mutkan takana törmäisi äkillisesti täysin uuteen ja outoon ihmiseen.

Ja näinhän minulle tietysti sitten juuri tapahtui.


(novellista "Pyykkitupa")

On pimeä yö, ja matka pihan poikki huussiin tuntuu lapsesta pelottavan pitkältä. On vähän erilainen häämatka, jonka romanttisimpana hetkenä nuorikko jännittää voimansa äärimmilleen, jotta ei joutuisi liian liki vastavihittyä puolisoaan pariisilaishotellin upottavassa sängyssä. On lääkärin tarkastus, jonka etiikka horjahtelee lääkärin ja potilaan salasuhteen vuoksi. Muutaman Markus Leikolan matkalla tänne -kokoelman novellin äärellä joutuu lajityypille ominaiseen tapaan hieman pähkäilemään, mitä tarinassa oikeastaan tapahtui, mutta pääosin novellit ovat sujuvalukuisia ja hieman vinksahtaneet ihmiskohtalot avautuvat yleensä helposti lukijalle. Lyhyytensä ja näennäisen yksinkertaisuutensa ansiosta Leikolan novellit olivat oikein mainiota luettavaa "matkalla tänne".

Kokoelman novelleissa on erilaisia kerrontaratkaisuja: monessa tarinassa äänessä on minäkertoja, jotkut kerrotaan kolmannessa persoonassa, kenties näkökulmaa vaihdellen ja dialogimuotoisessa "Tänään"-novellissa ei ole kertojaa ollenkaan. Novelleja yhdistää silti muukin kuin matkanteon tematiikka – kenties vaivihkaisen ironinen sävy ja tumma huumori.

Leikolan novellien henkilöt ovat enemmän erilaisia tyyppejä kuin persoonia. Erilaiset neuroosit, erikoisuudet ja yllättävät reagointitavat nousevat esiin muutoin melko kasvottomiksi jäävistä hahmoista. Myös tapahtumapaikat ja tilanteet ovat – paria "katastrofinovellia" lukuunottamatta päällisin puolin tavanomaisia ja arkisia, kunnes tapahtuu, lähes huomaamatta, jotain vähän absurdia. Matkalla tänne on novelleja yleensä karttaville hyvä matkaopas lyhytproosan maailmoihin.

2 kommenttia:

  1. Kiva tietää! Tuollaisesta kokoelmasta en ollut kuullutkaan. Novellit ovat antoisaa lomalukemista!

    VastaaPoista
  2. Ihanaa lomalukemista, hyvät ja moni-ilmeiset novellit

    VastaaPoista